Talouden ja hyvinvoinnin yhteyttä korostavaa näkökulmaa kutsutaan hyvinvointitaloudeksi. Sen mukaan talouspolitiikan päämääränä on oltava ihmisten ja ympäristön hyvinvointi. Talousjärjestelmämme on riippuvainen ympäristöstä ja ilman hyvinvoivia ihmisiä ei ole menestyvää taloutta.
Euroopan unioni rakennettiin taloudellisen yhteistyön pohjalle. Koska talous vaikuttaa hyvinvointiin ja ympäristöön, tulee myös ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin olla unionin politiikan keskiössä. Esimerkiksi eurooppalaisen ohjausjakson uudistamisessa on vahvistettava sosiaalista ulottuvuutta.
Vapaa kilpailu on yksi EU:n peruspilari. Jotta kilpailu voi olla vapaata, tulee lähtökohtien olla kaikille mahdollisimman samat. Ei ole oikein, että kilpailuetua haetaan sosiaalisia oikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia polkemalla. Siksi unionin tulee olla vahva myös sosiaalipolitiikassa.
Keskeinen EU-tason väline sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. Se on 20 periaatteesta koostuva julistus ja toimintasuunnitelma, joka viitoittaa tietä vahvempaan sosiaaliseen Eurooppaan.
Pilaria toimeenpanossa EU tavoittelee köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämistä 15 miljoonalta ihmiseltä vuoteen 2030 mennessä. Syksyn aikana jäsenmaat asettavat omat tavoitteensa köyhyyden vähentämiseksi. EU:n tavoitteen kanssa linjassa Suomen tulisi tavoitella vähintään 100 000 ihmisen köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämistä ja laatia uskottava suunnitelma tavoitteen toteuttamiseksi.
Sosiaalisten oikeuksien pilari linkittyy vahvasti myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja EU:n hiilineutraaliustavoitteeseen. Ilmastotoimien on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Köyhyys ei saa lisääntyä ilmastotoimien johdosta, vaan päinvastoin toimet tulisi ekologisen jälleenrakennuksen hengessä tehdä työpaikkoja luoden ja eriarvoisuutta vähentäen.
Vaikka sosiaalinen oikeudenmukaisuus ilmastotoimissa on äärimmäisen tärkeää, Suomi suhtautuu kriittisesti komission ehdottamaan sosiaaliseen ilmastorahastoon. Suomi näkee paremmaksi tehdä ilmastotoimia kompensoivat toimet kansallisesti kuin EU-tasolla. Periaate kuitenkin on aivan oikea ja toivottavasti löydämme oikeat keinot tukea ihmisiä vihreässä siirtymässä. Erityisesti EU:n taloussääntöjen tulee mahdollistaa niin vihreät kuin hyvinvointi-investoinnitkin.
On Suomen etu, että EU tekee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Se on tärkeää, jotta Suomi ei ole yksin ilmastotalkoissa. Se avaa yrityksille vientimahdollisuuksia ja tuo Suomeen työtä. Ennen kaikkea se on tärkeää, jotta myös nykyisillä nuorilla ja vielä syntymättömillä sukupolvilla olisi hyvän elämän edellytykset. Hyvinvoivia ihmisiä ei ole ilman elinkelpoista maapalloa.
Julkaistu europarlamentaarikko Silvia Modigin MODIG! -lehdessä 2/2021
