Mikä elämässä on tärkeintä?

Joskus politiikassa on hyödyllistä palata elämän peruskysymyksien äärelle ja pohtia, mikä elämässä on tärkeintä? Moni vastaa, että läheiset ihmiset ja terveys. Niin varmaan itsekin vastaisin.

Ihmisten tärkeinä pitämien asioiden pitäisi heijastua myös heidän valintoihinsa.  Siihen nähden, miten paljon me arvostamme terveyttä, teemme yllättävän epäterveellisiä valintoja. Liikumme terveytemme kannalta liian vähän, syömme epäterveellisesti, käytämme päihteitä.

Arvostus ei aina käänny toiminnaksi, varsinkaan jos ympäröivä yhteiskunta ei tue hyviä valintoja.

Joka paikassa silmille tulevat sipsi-, hampurilais- ja karkkimainokset eivät tue terveellisiä ruokavalintoja. Kaavoitus ja palveluiden sijoittaminen eivät välttämättä tue omin voimin liikkumista. Yhä vahvempien alkoholijuomien tuominen lähikauppaan ei tue alkoholin kulutuksen vähentämistä.

Lisääntyvä ylipaino ja siihen liittyvät terveysongelmat ovat iso kansanterveydellinen haaste. Kyseessä on yhteiskunnallinen ilmiö, joka ei ratkea vain yksilöihin keskittymällä. Yhteiskunnallisiin ongelmiin tarvitaan yhteiskunnallisia ratkaisuja, kuten terveellisen ruuan helppo saatavuus ja kohtuullinen hinta, saavutettavat ja edulliset liikuntamahdollisuudet, omin voimin liikkumista tukeva yhdyskuntasuunnittelu sekä terveellisiä elämäntapoja tukeva verotus.

Ihmisten tärkeinä pitämien asioiden pitäisi heijastua myös poliittisiin valintoihin.

Ottaen huomioon, kuinka tärkeää terveys on suomalaisille, on vaikea ymmärtää, miten paljon Petteri Orpon hallitus on valmis leikkaamaan muutenkin riittämättömästi rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista. Hallitus leikkaa muun muassa terveyskeskusten hoitoonpääsystä, vanhuspalveluista, erikoissairaanhoidon palveluista, sairaalaverkosta, vammaispalveluista, sosiaalipalveluista ja sote-alan järjestöiltä.

Sosiaali- ja terveyspalveluista leikataan valtavasti, vaikkei leikattavaa enää ole ja vaikka tiedämme, että väestön ikääntyessä palvelutarve kasvavat. Ihmisten terveyden arvostaminen ei näy rahoituksessa: Suomessa käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin selvästi vähemmän rahaa kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, jos summaa arvioi osuutena kansantuotteesta tai euromääräisesti per henkilö.

Rahaa meillä kuitenkin riittää suurituloisten veronalennuksiin ja olutveron keventämiseen. Julkisista terveyspalveluista leikataan ”pakon” nimissä, mutta yksityisen hoidon Kela-korvauksia on varaa korottaa. Se ei helpota pienituloisten hoidonsaantia, vaan kasvattaa lähinnä terveysyritysten omistajien katteita. 

Elämä on valintoja ja politiikka on valintoja. Poliittisten päätösten tulisi tukea hyvien valintojen tekemistä ja edistää ihmisille tärkeitä asioita.


Teksti on julkaistu 22.5.2024 lehdissä Iijokiseutu, Koillissanomat sekä Rantalakeus.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *