Tuhoamalla luonnon ihminen tuhoaa myös itsensä

Koronakriisi ei ole ainoa kriisimme. Ilmaston kuumeneminen ja muut ympäristökriisit eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka korona viekin nyt huomiotamme. Koronalla ja ympäristöongelmilla on yhteistä se, että ne molemmat tappavat ihmisiä.

Koronakriisillä ja luonnon riistolla on myös syy-yhteys. Koronavirus on todennäköisesti hypännyt villieläimestä ihmiseen, kun villejä eläimiä on tehotuotettu, myyty ja teurastettu elintarvikekäyttöön. Koronavirus ei ole ensimmäinen eikä viimeinen virus, joka hyppää eläimestä ihmiseen, kun ihminen kasvattaa ja tappaa eläimiä huonoissa oloissa.

Myös ihmisiä tappavat antibioottiresistentit bakteerikannat kehittyvät lihan tehotuotannon seurauksena. Antibioottiresistentit bakteerikannat syntyvät antibioottien liikakäytön seurauksena, kun tuotantoeläimiä pidetään monissa maissa hengissä huonoissa olosuhteissa antibioottien avulla. Ihmisiä kuolee kestämättömän lihan tehotuotannon seurauksena.

Korona ja tappavat antibioottiresistentit bakteerikannat ovat siis seurausta luontokappaleiden riistosta. Eläinten pito huonoissa oloissa ei ole ainoastaan kammottavaa ja väärin, se on myös vaarallista. Laittamalla eläimiä ahtaisiin tiloihin ja pitämällä niitä huonosti, voi hetkellisesti saada taloudellista hyötyä, mutta sillä on hintansa. Tuota hintaa me nyt maksamme pandemian muodossa.

Myös fossiiliset polttoaineet tappavat. Tutkimuksen mukaan globaalisti lähes viidennes aikuisten kuolemista johtuu fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista saasteista. Fossiiliset polttoaineet eivät aiheuta ainoastaan ilmaston kuumenemista, vaan ne myös tappavat ihmisiä.

Olisikin hyvä, että julkisessa keskustelussa puhuttaisiin fossiilisten polttoaineiden aiheuttamien ilmastohaittojen lisäksi niiden aiheuttamista terveyshaitoista. Lisäksi ilmastonmuutos tappaa ihmisiä epäsuorasti. Kuivuuden seurauksena sadot vähenevät ja nälkä lisääntyy, ihmiset kuolevat tulvien ja myrskyjen seurauksena ja ilmaston lämpeneminen aiheuttaa epävakautta, köyhyyttä, kriisejä ja vastentahtoista siirtolaisuutta.

Myös luonnon monimuotoisuuden kato uhkaa terveyttämme. Jos annamme pölyttäjien kuolla sukupuuttoon, ruokajärjestelmämme romahtaa. Jos viemme elinympäristöt muilta eliöiltä, jäämme itsekin ilman ruokaa. Leikimme siis myös omalla terveydellämme ja ruuansaannillamme, kun emme pidä huolta luonnosta.

Tätä taustaa vasten olisikin tärkeää, että ilmastonlämpenemis- ja ekokriisi- ja eläinoikeuskeskusteluun otettaisiin entistä enemmän mukaan terveysnäkökulma. Se voisi sitouttaa uusia ihmisiä mukaan keskusteluun ja toimintaan. Ympäristön, eläinten ja ilmastonsuojelulla on itseisarvo, mutta se on samalla myös ihmisen suojelua.

Julkaistu Kansan Uutisissa 11.2.2021

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *