On kylmäävää, että gallupien mukaan suurinta suosiota nauttiva puolue, eli perussuomalaiset, avoimesti halveksuu oikeusvaltiota. Perussuomalaiset ovat eduskunnassa vastustaneet Suomen hallituksen pyrkimyksiä sitoa EU-varojen käyttö oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Perussuomalaisten mukaan EU voi siis jatkaa rahan jakamista maille, jotka avoimesti rikkovat oikeusvaltioperiaatetta ja yhteisiä sitoumuksia. Puolueen toimijat ovat kyseenalaistaneet oikeusvaltioperiaatetta ja leimanneet sitä politisoituneeksi käsitteeksi.
Oikeusvaltioperiaate ei ole epämääräinen ja arkielämästä irrallinen käsite, vaan määritelty periaate. Perussuomalaisten pyrkimys leimata periaate hämäräksi tai politisoituneeksi on tietoista sumutusta ja keskustelun kääntämistä sivuraiteelle.
Oikeusvaltioperiaate on eurooppalaisen oikeuskulttuurin ydinkäsite, jonka keskeisestä sisällöstä ei vallitse epäselvyyttä. Oikeusvaltio suojaa kansalaisia vallankäyttäjien mielivallalta. Oikeusvaltiossa yksilö voi luottaa siihen, että viranomaiset kohtelevat häntä lakien mukaan, ennustettavasti ja yhdenvertaisesti, ja hän voi vedota oikeuksiinsa esimerkiksi riippumattomissa tuomioistuimissa. Oikeusvaltioon kuuluvat vallankäytön perustuminen lakiin, vallanjako, perustuslaki, jokaiselle kuuluvat perus- ja ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja riippumattomien tuomioistuinten asema.
Oikeusvaltioperiaatteeseen viitataan nimenomaisesti lukuisissa kansainvälisissä sopimuksissa. Se mainitaan niin Euroopan Unionin perussopimuksissa kuin Euroopan neuvoston perussäännössä ja esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen johdannossa. Se on kirjattu sekä EU:n että Euroopan neuvoston perustavanlaatuiseksi arvoksi, joka jäsenvaltioiden on jäsenyyden ehtona hyväksyttävä.
Perussuomalaiset antaa ymmärtää, että oikeusvaltioperiaatteen puolustamisessa on kyse Unkarin ja Puolan ajojahdista. On totta, että erityisesti Unkari ja Puolat ovat viime aikoina kunnostautuneet oikeusvaltioperiaatteen murentamisesta. Sekä Unkarissa että Puolassa on autoritarismi nostanut päätään: sananvapautta rajoitetaan ja puututaan tuomiovallan riippumattomuuteen. Unkarissa pääministeri Viktor Orbánin hallitus on esimerkiksi viime vuosina puuttunut monella tavalla vapaan median toimintaan ja ottanut keskeiset viestimet omaan kontrolliinsa. Myös Puolassa lehdistöä ajetaan ahtaalle, ja hallitus on kaventanut oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja politisoinut tuomarien valintaa. Vaikka tarve oikeusvaltiovaltiomekanismin nopeaan käyttöönottoon on noussut kyseisten maiden huonosta kehityksestä, EU:n oikeusvaltiomekanismi kohtelisi kuitenkin kaikkia jäsenmaita yhtäläisesti.
On selvää, että nimenomaan Unkari ja Puola vastustavat oikeusvaltiomekanismin käyttöönottoa. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Unkari ja Puola haluavat jatkaa EU-rahoista nauttimista ilman, että niiden täytyy kunnioittaa EU:n perusarvoja ja kansalaisten suojaksi laadittuja sääntöjä.
Herääkin kysymys, miksi perussuomalaiset vastustaa oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista ja EU-rahankäytön tarkempaa valvontaa? Miksi perussuomalaiset on ottanut asiakseen Unkarin ja Puolan oikeusvaltioperiaatetta murentavien hallitusten puolustamisen?
Perussuomalaisten mielestä EU-rahoituksen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen on puuttumista jäsenvaltioiden sisäisiin asioihin. Puolue ei siis tunnusta, että kaikilla EU-kansalaisilla on oikeus nauttia oikeusvaltioperiaatteesta, vaan hyväksyy sen, että jäsenmaa rikkoo kansalaistensa perusoikeuksia ja EU:n perusperiaatteita.
Kokeeko perussuomalaiset hengenheimolaisuutta kansalaistensa oikeuksia murentavien maiden hallintojen kanssa? Ei kai perussuomalaiset halua varata myös itselleen vapautta mahdollisesti valtaan päästessään toteuttaa samankaltaista politiikkaa, eli lakkauttaa lehtiä, ohjailla oikeuslaitosta ja estää opposition toimintaa?
Perussuomalaiset on talouspolitiikassaan liukunut yhä enemmän oikealle kohti kokoomusta, mutta oikeusvaltioperiaate on selvästi oikeisto-oppositiota erottava kysymys. Vastustaessaan EU-varojen käytön sitomista oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen perussuomalaiset on yhä vahvemmin asemoinut itsensä osaksi eurooppalaista äärioikeistoa.
P.S Unkari ja Puola ovat pysäyttäneen EU:n ensivuoden rahoituskehyksen ja EU:n elpymispaketin etenemisen, sillä ne eivät hyväksy rahoituksen oikeusvaltiomekanismia. Neuvottelut pattitilanteen ratkaisemiseksi ovat kesken. Puola ja Unkari ovat EU-budjetin ja elpymisrahaston nettosaajia – ne saavat siis enemmän rahaa kuin maksavat – joten on mielenkiintoista nähdä aikovatko ne todella kaataa budjetin ja rahaston. Suomen hallituksen linjana on, että oikeusvaltiomekanismissa ei saa antaa periksi. Lähipäivinä selvinnee, miten asia ratkeaa.
