Työllisyyden edistäminen on ollut yksi hallituksen keskeisiä tavoitteita. Tavoitteessa on onnistuttu. Suomen työllisyysaste on mittaustavan muutokset huomioiden korkeimmalla tasolla lähes 30 vuoteen. Monilla aloilla koetaan varsinaista työvoimapulaa. Juuri ilmestyneen ammattibarometrin perusteella työvoimapulan kasvu on onneksi nyt hidastunut. Edelleen monilla aloilla on kuitenkin suurta pulaa työntekijöistä.
Työkyvyn ongelmat sairauden, vamman tai alentuneen työkyvyn vuoksi koskettavat monia. Tukemalla työkykyä, vahvistamalla osatyökykyisten työelämäosallisuutta ja ehkäisemällä työkyvyttömyyttä vahvistamme samalla työllisyyttä.
Hyvän työllisyyskehityksen jatkuminen edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille vahvistetaan. Kaikki tarvitaan mukaan ja kaikenlainen syrjintä on heitettävä romukoppaan.
Kestävän hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työikäiset pysyvät työkykyisinä koko työuransa ajan. Hallituskauden aikana onkin kehitetty työ- ja toimintakyvyn tukeen liittyviä palveluja, monialaista yhteistyötä sekä kuntoutuspalvelujen tarpeen oikea-aikaista tunnistamista. Vaikka kokonaisuutena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen kehitys on jo kymmenen vuoden ajan ollut oikean suuntainen ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on vähentynyt yli kolmanneksen, on työtä edelleen tehtävänä.
Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. On tärkeää parantaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Kuitenkaan pelkästään palveluja ja hoitoa kehittämällä ongelmaa ei saada ratkaistua.
Meidän on pohdittava, mikä yhteiskunnassamme sairastuttaa ja väsyttää ihmiset. On panostettava ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat edullisempia, helpommin toteutettavissa ja vaikuttavampia. Ja tietenkin inhimillisesti parhaita.
Myös työpaikoilla on pyrittävä vahvistamaan mielen hyvinvointia. Työelämän mielenterveysohjelma korostaa mielenterveyden tukea työpaikoilla ja työterveysyhteistyössä. Ohjelma on julkaissut työpaikoille mielenterveyden tuen työkalupakin ennenkuin.fi-sivustolla.
Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva parlamentaarinen komitea on tunnistanut yhdeksi nykyisen sosiaaliturvan ongelmista palvelujen ja etuuksien heikon yhteensovittamisen. Etuuksia saavien tulisi päästä sujuvammin työ- ja toimintakykyä tukeviin ja parantaviin sekä kuntouttaviin palveluihin juuri silloin kun niille on tarvetta.
Ongelmat ilmenevät erityisesti eri etuuksien nivelkohdissa sekä työttömillä, joilla on työkyvyn haasteita. Sosiaaliturvakomitea valmistelee ehdotuksia työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvien etuuksien uudistamiseksi sekä etuus- ja palvelupolkujen toimivuuden ja palvelujen tarjoamisen parantamiseksi.
Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy vuoden vaihteessa kunnilta hyvinvointialueille. Samalla vastuu työllisyyspalveluista on siirtymässä aiempaa vahvemmin kuntien käsiin. Monialaisten muutosten keskellä on varmistettava, että järjestelmät tukevat työelämäosallisuutta ja työkykyä ja että palvelut rakennetaan ihmisten näkökulmasta työllisyyttä vahvistavalla ja työkykyä tukevalla tavalla.
Työkyvyn ja työelämäosallisuuden vahvistamiseksi on kehitetty monia hyviä toimintamalleja järjestöissä, yrityksissä ja kunnissa. On kaikkien etu, että nämä mallit leviävät laajalle.
Keskeinen osa hallituksen työvoimapolitiikkaa on ollut osaamiseen panostaminen. Oppivelvollisuusuudistuksen tuomat hyödyt työllisyydelle ulottuvat vuosikymmenien päähän. Ihmisten osaamista on edelleen tarve kehittää ja koulutustasoa nostaa.
Toivon, että keskustelu työkyvystä, työelämäosallisuudesta ja osaamisesta jatkuu. Ja että tulevat hallitukset jatkavat nyt hyväksi havaittua työllisyyspolitiikkaa.
Hanna Sarkkinen Sosiaali- ja terveysministeri
Julkaistu Kalevan paikallismedioissa viikolla 45/2022
