Euroopan unioni ja sen päätöksenteko vaikuttaa meidän kaikkien jokapäiväiseen elämään. Vaikka työmarkkina-asioista päätetään paljolti työmarkkinaosapuolten kesken ja suomalaisella työlainsäädännöllä, niin silti EU vaikuttaa monella tavalla myös työelämään ja työntekijöihin. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus EU-jäsenmaiden välillä on mullistanut työmarkkinoitamme. Se on tuonut mukanaan hyvää myös suomalaisten ulkomaille suuntautuneen työssäkäynnin osalta, mutta toisaalta on…
Tukitaan verovuodot ja suljetaan veroparatiisit
Suomen vuosibudjetti on reilut 50 miljardia euroa tänä vuonna. Tuon verran rahaa vaatii valtion talouden pyörittäminen ja sillä rahalla saadaan esimerkiksi kansaneläkkeet, työttömyysturva, sairaanhoitoa, lapsilisät, koulutus, tutkimus, tienpito ja poliisivoimat. Budjetin loppusumma on erittäin suuri, mutta vielä käsittämättömämpi on se luku, kuinka paljon rahaa heitämme hukkaan vuosittain veronkierron takia. Euroopan…
Tuhoamalla luonnon ihminen tuhoaa itsensä
Nyt on herättävä. Maailman luonnon tila heikentyy ennen näkemätöntä vauhtia. Tänään julkaistun YK:n arvion mukaan joka kahdeksas tunnetuista 8 miljoonasta lajista on uhanalainen. Satojen tuhansien lajien häviämisvauhti jatkuu, jos muutosta ei saada hidastettua. Tutkijoiden arvioiden mukaan vähintään yli kolmannes maapallon luonnosta on tuhoutunut vuoteen 2050 mennessä. Luonnon lisäksi me tuhoamme…
Vappupuhe 1.5.2019
Hyvät ystävät, tänään vietämme vappua, työn juhlaa. Työ on tavoitteellista toimintaa, joka tähtää jonkin tehtävän suorittamiseen. Työtä tehdään elannon hankkimiseksi, aineellisten tarpeiden tyydyttämiseksi, yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, muiden auttamiseksi tai oman mielen virkistykseksi. Työ rakentaa maailmaa, mutta se voi myös rikkoa sitä. Ihminen on aina tehnyt työtä, mutta palkkatyöyhteiskunta, niin kuin…
Oikeudenmukainen Eurooppa
Aikamme suurimmat haasteet, kuten ilmastonmuutos ja veroparatiisitalous, ylittävät valtioiden rajat. Näin ollen myös niiden ratkaisut on tehtävä yli rajojen. Euroopan unionissa voidaan hakea ratkaisuja moniin ongelmiin ja luoda tulevaisuutta, jossa ihmisten hyvinvointi yhdistetään ympäristökestävään elämäntapaan. Aikamme suurimpien haasteiden ratkaisemiseksi inhimillisesti ja ympäristöllisesti kestävästi Euroopan unionin tulee: Luoda kestävää työtä ekologisella jälleenrakennuksella. EU:n…
Oikeudenmukainen Eurooppa kaikille, ei harvoille
Vasemmistoliitto on asettanut minut eurovaaliehdokkaaksi. Suostuin ehdokkuuteen, koska eurovaalit ovat tärkeät: EU-tasolla päätetään monista Suomen ja maailman kehityksen kannalta olennaisista asioista. Iso osa Suomen lainsäädännöstä perustuu EU-tason direktiiveihin ja asetuksiin. Eduskuntavaalit menivät omalta osaltani hyvin, ja olen saanut paljon pyyntöjä eri puolilta Suomea asettua eurovaaliehdokkaaksi. Haluan olla tekemässä Vasemmistoliitolle eurovaalivoittoa….
Eduskuntavaalit takana – hallitusneuvottelut edessä
Suomi on saanut uuden eduskunnan. Uusi eduskunta on entistä punavihreämpi ja sukupuolten edustajien suhteen tasapainoisempi. Niin demarit kuin vihreät ja vasemmistoliittokin ottivat sunnuntaina vaalivoiton. Eduskuntavaaleissa suurimman voiton siis ottivat puolueet, jotka korostavat eriarvoisuuden vähentämistä ja kestävää ilmastopolitiikkaa. Toivon, että vaalitulos heijastuu myös hallitusohjelmaneuvotteluihin ja neuvotteluiden kokoonpanoon. Suomi tarvitsee hallituksen, joka…
Aktiivimalli ei toimi – laitetaan se roskiin
Aktiivimalli on yksi Sipilän hallituksen vihatuimmista tekeleistä, eikä ihme, sillä se rankaisee työtöntä työttömyydestä ja leikkaa työttömyysturvaa. Aktiivimallin leikkuri on iso asia ennestään pienillä tuloilla sinnitteleville ihmisille, lisäksi se tuntuu nöyryyttävältä rangaistukselta. Vaikka kuinka olisi aktiivinen ja hakisi töitä, napsahtaa leikkuri päälle jos töitä tai työllisyystoimenpiteitä ei löydy. Erityisen epäoikeudenmukainen…
Mitä sotesotkusta voi oppia?
Tällä viikolla nähtiin Sipilän hallituksen sotesotkun loppuhuipennus, kun uudistusta kriittisesti arvioinut raportti vuoti julkisuuteen. Tarkoitus oli ollut, että sen julkistaminen olisi lykätty vaalien jälkeiseen aikaan. Raportti antaa uudistuksen valmistelusta karun kuvan: keskustan ja kokoomuksen lehmänkauppa sotki uudistuksen, aikataulut olivat mahdottomat, asiantuntijoita ei kuunneltu ja poliittinen ohjaus oli voimallista ja sekavaa….
Lasten luokkayhteiskunta
Reilusti yli 100 000 lasta elää Suomessa köyhyydessä. Köyhyys voi näkyä lasten elämässä konkreettisesti, kun harrastuksiin ei ole varaa, uusia vaatteita ei saa tai kun ruoka kotona on yksipuolista. Köyhyys näkyy myös ulkopuolisuutena, kun mihinkään ei koskaan pääse ja kun jää ulkopuolelle muiden lasten menoista ja touhuista. Köyhyys kuormittaa ihmisiä,…
