Ruoan kuljetuspalveluissa näennäisyrittäjyys on vakiintunut toimintatapa, mutta erilaiset tavat muuntaa palkkatyötä yrittäjyysmuotoon ovat leviämässä myös muille aloille. Kaleva uutisoi marraskuussa siitä, kuinka viime kesänä Oulussa toistasataa nuorta houkuteltiin töihin korjausrakentamisen piiriin niin sanotun kevytyrittäjän statuksella ilmeisesti vailla tietoa siitä, mitä yrittäjämuotoinen työnteko tarkoittaa. Etenkin osalle nuorista ja maahanmuuttajista voi olla epäselvää, mitä oikeuksia työntekijöille kuuluu ja kuinka esimerkiksi sosiaaliturva ja vakuutukset tulevat hoidetuksi ilman työsopimusta.
Yrittäjyys on kunnioitettava elämänvalinta ja hyvä tapa tehdä työtä, kunhan se on oma valinta ja kyse on aidosti yrittäjyydestä. Yrittäjyyteen kuuluu vastuun vastaparina vapaus. Ei ole oikein, että työntekijä joutuu itse vastaamaan työn teon riskeistä ja kustannuksista ilman yrittäjän vapautta päättää työstään tai mahdollisuutta hyötyä taloudellisesti yhtiön kasvusta.
Työsuojeluvalvonnasta vastaavana ministerinä pidän kestämättömänä, jos ilmeisiin laiminlyönteihin ei pystytä puuttumaan vain siksi, että työntekijät ovat muodollisesti yrittäjän asemassa. Myös aluehallintovirasto on ilmaissut olevansa huolissaan mm. työtapaturmien torjunnasta niissä tilanteissa, joissa työsuojeluviranomaisella ei ole toimivaltaa yrittäjästatuksen vuoksi.
Olen huolissani myös siitä, miten näennäisyrittäjien sosiaaliturvalle käy. Ilman työsopimusta oikeus sairauslomaan, vuosilomaan ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan puuttuu ja myös eläkekertymä uhkaa jäädä heikoksi.
Keskustelu näennäisyrittäjyydestä on vilkastunut etenkin niin sanotun alustatalouden nousun myötä, vaikka kyse on myös vanhemmasta ja laajemmasta ilmiöstä. Joidenkin yrityksien osalta tuomioistuimet tulevat lopulta linjaamaan, onko niiden tapa työllistää henkilöitä yrittäjinä lain mukainen vai ei.
Työlainsäädännön sisältö ja sen tulkinta ei määritä pelkästään alustatalouden tulevaisuutta vaan vaikuttaa koko työelämään. Rakennusalan lisäksi ilmiö on ehtinyt levitä jo muihin perinteisiin ammatteihin kuten lehdenjakeluun, ja erityisesti luovilla aloilla ongelmasta on puhuttu pitkään. Jos yrittäjäasema voidaan perustella pelkällä mobiiliapplikaation käyttämisellä työnjohdossa, voi ilmiö levitä nopeasti myös kasvaville palvelualoille ja periaatteessa mihin tahansa tehtävään.
Marinin hallituksen ohjelmassa on linjattu, että työelämän epävarmuuden vähentämiseksi työsopimuslain työsopimuksen käsitettä täsmennetään siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään. Lainsäädännön muutostarpeita on tarkoitus selvittää työn murroksen näkökulmasta, huomioiden itsensätyöllistäjät, jakamis- ja alustatalous, uudet työn teettämisen muodot ja osuuskunnat.
Alustatalouteen itsessään liittyy paljon mahdollisuuksia, ja yrittäjyyteen on syytä kannustaa silloin kun kyse on aidosti yrittäjyydestä ja kun se on aidosti ihmisen omasta tahdosta lähtevää. Vaikka uusien teknologisten ratkaisujen tuominen työelämään on ehdottoman tärkeää, ei se voi oikeuttaa työnantajavelvoitteiden kiertämistä. Emme yhteiskuntana voi hyväksyä sitä, että näennäisyrittäjyydellä kierretään työnantajavelvoitteita ja –maksuja ja poljetaan työehtoja.
Alustatalouden ja uuden yrittäjyyden on elettävä sopusoinnussa työntekijöiden oikeuksien ja reilun kilpailun pelisääntöjen kanssa. Lopulta myös rehellisen yrittäjän etu on se, että yrityksien välinen kilpailu ei vääristy keinotekoisella työvoimakustannuksien polkemisella.
Osa Euroopan maista on kulkenut Suomea edellä ja ehtinyt jo tekemään kansallisia lainsäädäntöratkaisuja työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Monissa maissa tuomioistuimet ovat katsoneet alustafirmojen ”kumppaneiden” olevan tosiasiallisesti työntekijöitä. Tällä viikolla julki tuli myös Euroopan komission esitys niin sanotun työsuhdeolettaman käyttöönotosta. Käytännössä tämä tarkoittaisi todistustaakan siirtymistä yrityksille siten, että niiden tulisi osoittaa ”kumppaneidensa” olevan tosiasiallisesti itsenäisessä asemassa toimivia yrittäjiä ja muussa tapauksessa he olisivat työsuhteessa. Tämän kaltaisia uusia sääntelyratkaisuja on syytä edistää niin kansallisella kuin Euroopan tasolla, jotta työntekijöiden oikeuksien nakertaminen ei pääse leviämään kaikkialle työelämään. Sääntely-ympäristön selkeys ja ennakoitavuus voisi myös helpottaa alustayrityksien toimintaa.
Julkaistu Kalevassa joulukuussa 2021
