Viikonlopun aikana julkisuudessa on keskusteltu esiin tulleista Esperi Caren vanhustenhoivan laiminlyönneistä ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Valtion valvontavirasto Valvira määräsi Esperin Kristiinankaupungin hoivayksikön toiminnan välittömästi pysäytettäväksi.
Tiedot vanhustenhoidon laadun vakavista ongelmista eivät ole uusia tai yllättäviä. Eikä kyseinen Esperin yksikkö ole ainoa yksityinen hoivakoti, jonka ongelmista on raportoitu. Esperi omistaa lukuisia vanhustenhoivayksiköitä eri puolilla maata, ja yrityksen työntekijät ovat kertoneet laajoista ongelmista henkilöstön määrässä ja johtamisessa. Vuosi sitten ammattiliitto Tehyn selvityksessä käy ilmi, että potilasturvallisuus on vaarantunut Esperin yksiköissä liian vähäisten hoitajien määrän takia. Ongelma ei rajoitu ainostaan Esperiin, vaan ongelmia on myösmonien muiden yksityisten hoivajättien vanhushoidon laadussa.
Kyse on laajasta ongelmasta: vanhustenhoidon riittämättömistä resursseista ja hoivan yksityistämisen aiheuttamista ongelmista. Vanhustenhoivasta on pyritty jatkuvasti säästämään ja säästöjen hakemiseksi hoivapalveluja on yksityistetty laajasti eri puolilla Suomea. Suurin osa vanhustenhoidon kustannuksista syntyy henkilökunnasta, joten kun säästöjä haetaan niin se tarkoittaa useimmiten säästöjä hoitavista käsistä. Henkilökunta raportoi, että yksityisissä hoivayksiköissä henkilöstömitoituksia alitetaan jatkuvasti ja työvuorolistoilla on haamuhoitajia. Tekeviä käsiä ei siis ole riittävästi, ja samaan aikaan asiakkaat ovat yhä huonommassa kunnossa.
Yksityinen vanhushoiva näyttäytyy julkista palvelutuotantoa halvempana ja ”tehokkaampana” usein nimenomaan henkilöstösäästöjen ansiosta. Yksityisissä hoivalaitoksissa myös maksetaan hoitajille pienempää palkkaa kuin julkisella puolella.
Vanhustenhuollon työntekijät tekevät tärkeää ja raskasta työtä pienellä palkalla. Työntekijät kärsivät ylikuormituksesta ja siitä, etteivät he saa tehdä työtänsä laadukkaasti. Esperin työntekijöiden suita on myös yritetty tukkia, kun he ovat pyrkineet nostamaan esiin yrityksen toimintakulttuurin ongelmia ja kertoneet epäkohdista eteenpäin.
Yksityisten yritysten tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Siinä ei ole mitään väärää ja osa yksityisistä yksiköistä on varmasti hyviä. Kuitenkin voiton tavoittelun logiikka on huonosti yhteen sovitettavissa laadukkaan vanhushoivan kanssa. Isot sijoittajien hallussa olevat hoivaketjut ovat jyränneet pienet ja paikalliset yrittäjät pitkälti pois markkinoilta. Myös Esperi on monikansallisen sijoitusyhtiön omistuksessa, joten on selvää, että toiminnan ensisijainen tarkoitus ei ole laadukas hoiva vaan tuoton maksimointi. Tuoton maksimoimiseksi on tärkeää painaa henkilöstökulut mahdollisimman alas, joka tarkoittaa vähemmän hoitavia käsiä ja huonompaa hoivaa.
Ikäihmiset ansaitsevat parempaa hoitoa ja arvokkaan vanhuuden. On hyvä, että ongelmista puhutaan, mutta tarvitaan myös tekoja. Vanhusten hoivaa tulisi tuottaa enemmän julkisen sektorin omana työnä ja laadun pitäisi painaa enemmän palveluita kilpailutettaessa. Vanhuspalvelut pitää resursoida riittävästi, vaikka se tarkoittaisi lisäveroeurojen suuntaamista vanhushoivaan. Henkilöstömitoitusten tulee olla riittävän tiukat ja niiden toteutumista pitää valvoa nykyistä paremmin ja ongelmiin on puututtava varhaisemmassa vaiheessa ja tiukemmin.
Pääministeri Sipilä totesi, että Esperin tapaus osoittaa, että valvonta toimii. En olisi aivan yhtä positiivisella mielellä, sillä Esperin toiminnan ongelmista on raportoitu toistuvasti, ammattijärjestöt ovat jo vuosia raportoineet laajentuvan hoivabisneksen ongelmakohdista. Sipilä myös uskoi, että sote-uudistus parantaisi tilannetta. Näin tuskin tulee olemaan, sillä Sipilän sote-mallissa palvelumarkkinat avataan laajasti, mitään uusia valvontamekanismeja ei tule ja maakuntien rahat menevät vanhushoivan sijaan markkinamallin myötä kallistuvaan sairaanhoitoon. Voiton tavoittelu sosiaali- ja terveyspalveluilla on nimenomaan se suunta, johon Sipilän hallitus on sosiaali- ja terveyspalveluita viemässä.
