Uskallammeko uudistua?

”Vanhassa vara parempi”, on tuttu sanonta. Me ihmiset suosimme tuttuja tapoja ja asioita. Uudistuminen on vaikeaa ja muutosvastarinta on kaikille tuttu ilmiö.

Uusi ei ole paremman synonyymi, mutta eipä sitä ole vanhakaan. Joskus uudistuminen on kuitenkin välttämätöntä.

Uudistumiskykyämme yhteiskuntana mitataan tilanteessa, jossa monet hyvinvointivaltion rakenteet kaipaavat päivittämistä tälle vuosikymmenelle ja ilmastonkuumenemisen pysäyttämiseksi on tehtävä isoja muutoksia.

Politiikan syksyä on leimannut koronatilanteen hoitaminen sekä henkilöihin ja puolueisiin liittyvä julkinen nahina. Julkisen kuohunnan takana on kuitenkin edistetty suuria uudistuksia. Eduskunta hyväksyi uudistuksen, jolla oppivelvollisuus pitenee 18 ikävuoteen asti ja toisen asteen oppimateriaaleista tulee maksuttomia. Uudistuksen myötä kansan koulutustaso, tasa-arvo ja työllisyys vahvistuvat. Muutosta vastustettiin kiivaasti aivan kuten peruskouluakin aikanaan, mutta uskon, että tulevat vuodet osoittavat uudistuksen perustelluksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksesta löytyi sopu hallituspuolueiden kesken ja asia on nyt eduskunnan käsittelyssä. Tavoitteena on vahvistaa perustason palveluita, nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä lisätä järjestelmän kustannustehokkuutta. Sote-uudistusta on yritetty tehdä jo usean hallituksen aikana, mutta aiemmin se on kaatunut perustuslaillisiin haasteisiin ja poliittisiin ristiriitoihin. Valmista olisi vihdoin saatava, sillä nykyinen järjestelmä on tulossa tiensä päähän.

Hallitus päätti joulun alla yli 55-vuotiaiden työllisyyttä vahvistavista toimista. Eläkeputki poistuu asteittain vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Samalla ikääntyneiden irtisanomissuojaa, palkkatukioikeutta ja muutosturvaa vahvistetaan. Päätös eläkeputken poistosta oli Vasemmistoliitolle vaikea. Saimme kuitenkin turvattua yli 55-vuotiaiden työttömien toimeentuloa ja vahvistettua muutosturvaa, joten kokonaisuutta voi pitää siedettävänä.

Yhteiskunnalliset uudistukset eivät ole helppoja. Isot uudistukset ovat harvoin täysin oman näkemyksen mukaisia eikä tulevaa voi ennakoida täydellisesti. Tarvitaan uskallusta sekä kykyä katsoa isoa kuvaa. Vauhtisokeutta pitäisi kuitenkin välttää, sillä joskus vanhassa todella on vara parempi.

Uudistumiskykyä punnitaan erityisesti rohkeudessa tehdä tarvittavia päätöksiä ilmaston kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi. Ympäristöasioihin liittyvissä uudistuksissa tälläkin hallituksella on vielä kirittävää. Uudistamatta jättäminenkin on valinta, josta lapsemme eivät tulisi meitä kiittämään.

Julkaistu sanomalehti Kalevassa 31.12.2020

Yksi kommentti “Uskallammeko uudistua?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *