Tulevaisuushallitus

Olen viettänyt vajaan kuukauden Säätytalolla rakentamassa Suomelle hallitusta ja neuvottelemassa uutta hallitusohjelmaa. Rutistus on nyt ohi: hallitusohjelma on valmis. Hallitus on kasassa loppuviikosta, jos – ja toivottavasti kun – puolueiden päätöselimet ovat tahoillaan hyväksyneet hallitukseen osallistumisen.

Hallitus rakentuu vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattien, keskustan, vihreiden ja rkp:n pohjalle. Hallituspohjaa voitaneen nimittää moderniksi kansanrintamaksi. Hallituksessa on erilaisia puolueita, joilla on erilaisia poliittisia ohjelmia, mutta kokonaisuudessa hallitusta voitaneen luonnehtia vasemmisto-keskustalaiseksi, ehkä vasemmistolaisimmaksi hallitukseksi pitkään aikaan.

Rakentamamme hallitusohjelman takana on helppo seistä. Siinä eivät toteudu kaikki vasemmistoliiton tai omat poliittiset tavoitteeni, mutta kokonaisuus jää reilusti plussan puolelle. Hallitusohjelma on aina kompromissi erilaisten puolueiden erilaisten tavoitteiden välillä. Nyt rakennettu hallituspohja on kuitenkin paras, mitä nykyisillä poliittisilla voimasuhteilla ja eduskunnan kokoonpanolla voi rakentaa.

Hallitusohjelma lopettaa leikkauspolitiikan ajan, koulutuksen, palveluiden ja sosiaaliturvan leikkausten sijaan tämä hallitus parantaa palveluita, se ei revi hyvinvointivaltiota vaan rakentaa sitä. Köyhiltä ei leikata ja tuloerojen ei anneta kasvaa. Hallitus tavoittelee hiilineutraalia Suomea vuonna 2035 ja tekee investointeja vähäpäästöiseen tulevaisuuteen. Hallitus pyrkii olemaan kestävän kehityksen hallitus, joka rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa.

Vasemmistoliiton jäsenet pääsevät äänestämään hallitukseen osallistumisesta neuvoa antavassa sähköisessä jäsenäänestyksessä tämän ja huomisen päivän aikana. Voin lämpimästi suositella hallitukseen osallistumisen puolesta äänestämistä. Hallitusohjelma on voittopuolisesti hyvä, mutta sen hyvät tavoitteet eivät toteudu, mikäli vasemmistoliitto ei osallistu hallitukseen. Lopullisen päätökseen hallitukseen osallistumisesta tekee puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous keskiviikkona.

Moni sellainen asia, joiden eteen itsekin olen tehnyt töitä ja joita olen pitänyt esillä viime eduskuntakaudella on nyt muuttumassa todellisuudeksi. Tässä joitakin poimintoja hallitusohjelmasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

  • Hallitus toteuttaa sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksen. Nyt sovitussa sote-mallissa palveluja ei yksityistetä, vaan ne tuotetaan pääosin julkisin voimin. Valittu sote-malli vastaa pitkälti vasemmistoliiton tavoitteita saumattomista palveluketjuista ja julkisten palveluiden ensisijaisuudesta. Palvelut yhteensovitetaan nykyistä paremmin, jotta ihminen ei jää luukkujen väliin, vaan saa tarvitsemansa hoidon. Byrokratia ei lisäänny, vaan jopa vähenee, kun demokraattisen sote-maakunnan myötä voidaan purkaa nykyiset maakuntienliitot, sairaanhoitopiirit ja muut kuntayhtymät sekä kuntien sote-organisaatiot.
  • Hallitusohjelmassa tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Tämä toteutetaan lisäämällä hoitajien ja lääkärien määrää terveyskeskuksissa.
  • Vanhushoitajien määrää lisätään ja vanhusten heitteillejättöön puututaan sitovan 0,7 hoitajamitoituksen avulla. Lisäksi perustetaan vanhusasiavaltuutetun virka.
  • Vahvistetaan mielenterveyspalveluita laatimalla strategia, joka turvaa mielenterveysoikeudet ja -palvelut, linkittää ne olemassa oleviin rakenteisiin, ehkäisee itsemurhia ja vahvistaa ammattilaisten osaamista.
  • Hallitus toteuttaa valtakunnallisen kokeilun alle 25-vuotiaiden maksuttomasta ehkäisystä ja takaa välttämättömän hoidon paperittomille. Lastensuojelun laatua ja henkilöstön jaksamista kohennetaan parantamalla lastensuojelun henkilömitoitusta.
  • Translaki uudistetaan itsemäärämisoikeutta kunnioittavasti niin, että juridinen sukupuolen korjaaminen erotetaan lääketieteellisistä hoidoista. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja sukupuolen korjaaminen on omasta hakemuksesta mahdollista täysi-ikäisille. Intersukupuolisten lasten tarpeettomat leikkaukset lopetetaan.
  • Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan niin, että seksi ilman suostumusta on raiskaus.
  • Työntekijöiden asemaa parannetaan puuttumalla alipalkkaukseen.
  • Demokratiaa vahvistetaan muun muassa panostamalla lainvalmistelun laatuun, lisäämällä lakien vaikutusarviointia ja säätämällä lobbarirekisteri.
  • Liikenteen perusväylänpitoon tehdään pysyvä 300 miljoonan euron tasokorotus. Väyläverkon rappeutuminen saadaan näin loppumaan ja korjausvelkaa pystytään purkamaan pitkäjänteisesti.
  • Liikenteen päästöjen vähentämiseksi ohjelmassa on listattu joukko toimia. Joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn rahoitusta korotetaan. Biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena edistetään. Raideinvestointeihin ja raidekorjauksiin ohjataan lisää rahaa.
  • Valtion tukemaa kohtuuhintaista vuokra-asuntojen tuotantoa lisätään vähintään 25 %. Asunnottomuus poistetaan kahdessa vaalikaudessa. Kaksinkertaistetaan puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana.
  • Hallitus pitää Suomen sotilaallisesti liittoutumattomana. Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi, eikä salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.
  • Suomi ei vie aseita sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.
  • Hallitus lisää kehitysyhteistyömäärärahoja, ja lisäykset kohdennetaan erityisesti kansalaisjärjestöille.
  • Hallitus purkaa työttömiä epäoikeudenmukaisesti kurittaneen aktiivimallin.
  • Ohjelmassa vahvistetaan sopimusyhteiskuntaa. Yleissitovuus on työ- ja virkaehtosopimusten perustana ja suuret muutokset valmistellaan sopimusosapuolten kanssa yhdessä.
  • Toteutetaan perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus, jonka tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Isien osuutta pidennetään lyhentämättä äitien käytettävissä olevia perhevapaita.
  • Työllisyyspalveluiden tuottajana toimii julkinen sektori ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Lisätään palkkatuen käyttöä.
  • Puretaan sosiaaliturvabyrokratiaa ja selkeytetään eri työtulolajien ja etuuksien välillä liikkuvien ihmisten asemaa. Laajempaa uudistustyötä varten perustetaan sosiaaliturvakomitea, joka toimii yli vaalikauden.
  • Eläkeläisille ja yksinhuoltajien perusturvaan tehdään etuuskorotuksia. Työttömyysturva paranee perusturvaan tehtävän 20 euron tasokorotuksen ja aktiivimallileikkurin purkamisen kautta.
  • Hallitus parantaa ylivelkaantuneiden avunsaantia ja vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyötä velkakierteiden ehkäisemiseksi. Sosiaalista luottoa on saatavilla tulevaisuudessa ympäri maata. Perintäkuluja kohtuullistetaan, maksuhäiriömerkintöjen voimassaoloa lyhennetään ja korotetaan ulosoton suojaosaa.
  • Hallitusohjelma mahdollistaa Suomen pääsemisen ilmaston lämpenemisen 1,5 asteen hillitsemistavoitteeseen. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja asettaa itselleen kunnianhimoisen tavoitteen olla maailman ensimmäinen fossiilisesta energiasta vapaa yhteiskunta.
  • Ohjelmassa lisätään luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla ja vahvistetaan hiilinieluja. Hallitus laatii kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman.
  • Kaivoslainsäädäntö uudistetaan lähtökohtana ympäristönsuojelun parantaminen ja paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Kaivos -ja rojaltiveron asettaminen selvitetään.
  • Hallitusohjelma vähentää eriarvoisuutta ja kaventaa kokonaisuudessaan Suomen tuloeroja.
  • Ohjelma asettaa Suomelle 75 % työllisyystavoitteen, joka vahvistaa toteutuessaan Suomen julkista taloutta lähes 2 miljardilla eurolla. Työllisyystoimet valmistellaan kolmikantaisesti. Julkinen talous pyritään saamaan tasapainoon vuoteen 2023 mennessä normaalisuhdanteen vallitessa.
  • Kuntien rahoitustilannetta vahvistetaan. Valtionosuudet palautetaan kiky-leikkauksia edeltäneelle tasolle, eli kuntien valtionosuudet nousevat noin miljardilla suhteessa 2019 tasoon. Tämä vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää peruspalveluita.
  • Hallitusohjelmassa korotetaan valtion pysyviä menoja 1,23 miljardilla eurolla. Varat ohjataan esimerkiksi perusturvan vahvistamiseen, osaamiseen ja koulutukseen sekä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Lisäksi tehdään kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja yhteensä noin 3 miljardilla eurolla. Tulevaisuusinvestoinnit kohdennetaan erityisesti infrastruktuurihankkeisiin ja koulutukseen sekä osaamiseen. Investoinnit kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä tai uudelleenjärjestämällä. Ohjelmassa kasvatetaan hyvinvointipanostukset mahdollistavia valtion verotuloja 730 miljoonalla eurolla.
  • Pieni- ja keskituloisten tuloverotuksen keventämiseen varataan 200 miljoonaa euroa. Veronalennuksella kompensoidaan muun muassa kulutusverojen tulonjakovaikutusta.
  • Ohjelmassa varaudutaan mahdolliseen taantumaan miljardin euron suhdannepuskurilla, jonka avulla valtio voi laskusuhdanteessa esimerkiksi tehdä elvytystoimia ja tukea näin suomalaisten hyvinvointia ja työllisyyttä.
  • Veropohjan laajentamiseksi hallitus vahvistaa harmaan talouden vastaisia toimia kattavalla ohjelmalla.
  • Hallitus tekee historiallisen uudistuksen oppivelvollisuuteen. On tärkeää, että jokainen nuori suorittaa peruskoulun jälkeisen tutkinnon, sillä pelkän peruskoulun varassa olevista alle puolet pääsee kiinni työelämään. Hallitus pidentää oppivelvollisuutta toiselle asteelle ja takaa samalla ammattikoululaisille ja lukiolaisille maksuttomat oppikirjat ja opetusmateriaalit.
  • Ammatillisen koulutuksen leikkauksia perutaan ja lisärahalla lisätään kontaktiopetusta.
  • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta nostetaan ja rahoitus palautetaan indeksiin. Tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan Business Finlandin kautta.
  • Jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mahdollisuus mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä Islannin-mallia mukaillen. Koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa ja kerhotoimintaa vahvistetaan.
  • Täysipäiväinen subjektiivinen päivähoito-oikeus toteutetaan ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään.

Hallitusohjelmassa on myös asioita, jotka eivät ole vasemmistoliiton tavoitteiden mukaisia, ja sieltä puuttuu joitakin asioita, joita olisin siellä halunnut nähdä. Olisin halunnut nähdä ohjelmassa voimakkaammin tuloja tasaavaa veropolitiikkaa sekä osinko- ja pääomaverotuksen uudistuksen. Vaikka nämä tavoitteet eivät hallitusohjelmassa etene, ne ovat yhä vasemmistoliiton tavoitteita. Myös omaisuuden myynnit eivät ole välttämättä mieluisa asia, mutta ne on hyväksyttävissä osana kokonaisuutta, jotta voimme tehdä mittavat investoinnit raiteisiin, vähähiilisyyteen, koulutukseen ja osaamiseen. Nyt tehtävät uudelleenjärjestelyt vastaavat alle 10 % valtion omistussalkun arvosta.

Moni myös kyseenalaistaa hävittäjähankinnan. Itsenäinen ja uskottava maanpuolustus vaatii modernia kalustoa ja eduskunta on sitoutunut korvaamaan vanhentuvan hävittäjäkaluston suorituskyvyn. Hallitusohjelmassa todetaan, että hävittäjien suorituskyky korvataan täysimääräisesti, mutta siinä ei sitouduta mihinkään koneiden lukumäärään, hintaan tai laitetoimittajaan.

Hallitusohjelmaan sisältyy fossiilisten polttoaineverojen korotus. Fossiilisten polttoaineiden verotusta kasvatetaan hallitusohjelmassa kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti. Vaikutus pienituloisille korvataan tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla. Jos bensan ja dieselin hinta ei kasvaisi yleisen hintakehityksen mukaisesti, hallitus käytännössä laskisi fossiilisten polttoaineiden verotusta. Se ei olisi Suomen ilmastotavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaista. Polttoaineverojen korotus ei koske uusiutuvia liikennepolttoaineita, kuten biokaasua tai biodieseliä.

Joku myös kyselee, onko hallituksen ilmastopolitiikka riittävän kunnianhimoista päällepainavan ilmastokatastrofin edessä. Hallitusohjelma mahdollistaa tavoitteen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen toteutumisen ja asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035. Tavoitteen toteutuminen edellyttää käytännön toimia ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa koko hallituskauden aikana.

Hallituspolitiikka ei ole ikinä helppoa, mutta hallitukseen kannattaa osallistua, sillä hallitustyön kautta voi edistää ihmisille ja ympäristölle tärkeitä asioita. Nyt rakennettu hallitusohjelma on voittopuolisesti hyvä, ja hallituspohja on paras mahdollinen näillä poliittisilla voimasuhteilla. Toivon, että viikon lopulla meillä on Rinteen hallitus, jossa istuu vasemmistoliitolainen opetusministeri sekä sosiaali- ja terveysministeri.

5 kommenttia artikkeliin “Tulevaisuushallitus

  1. Anja Henttunen Vastaa

    1. Voiko tulevat päättäjät huomattavasti vähentää suomalisten osallistumista Nato-kumppanuusharjoituksiin maalla, merellä ja ilmassa. Tämä on sietämätön asia, jolla Usa:ssa media kehuskelee Venäjän pelottelulla. Tätä emme tule hyvällä katsomaan.
    2. Miten viljelijät ja varsinkin karjatalous pelastetaan sekä niistä seuraavat elintarvikeketjut ja elinkeinot.
    3. Annetaanko tehdä isoalaisia avohakkuita ja siitä seuraavaa metsänpohjan raiskaamista. Jopa valtio on suorittanut Lapissa 100 ha:n avohakkuun 2018, jonka elpyminen kestää 50-100 vuotta!
    3. Aiotaanko antaa Stora Enson maksaa sen voitosta saatava vero vain Ruotsiin, mutta ei sentin latia Suomeen, jossa metsiä eniten hakataan. Voiko tälle tehdä mitään?
    4. Suojellaanko Suomen eteläisin luonnontilainen Olvassuo vai uhrataanko se vedenpumppauksen takia häviämään kartalta?
    5. Maaseudun pienissä kunnissa toimii nytkin hyvin terveyskeskukset ja sosiaalipalvelut esim. Oulunkaaren kuntayhtymän alueella asiat ovat kunnossa.
    Tuleeko muutoksen myötä asiat huononemaan meidän maalaispaikkakunnilla?

  2. Elina Timonen Vastaa

    Kuin suoraan minun kynästä tämä hallitusohjelma. Kiitos Vasemmistopuolue, SDP, RKP, Vihreä liitto ja tietty Keskusta puolue.❤

  3. Ipi Vastaa

    Listä on pitkä ja toivottavasti toteutuu myös upeasti . Tämä on jotain muuta mihin kansalaiset on pakotettu alistumaan. Tsemppiä työllenne.

Vastaa käyttäjälle Elina Timonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *