Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää tänään ja huomenna kesäkokoustaan Lahdessa. Julkaisimme oman kestävän veromuutoksen mallimme, jolla pyritään oikeudenmukaiseen, ympäristöystävälliseen ja taloudellisesti kestävään Suomeen. Kesäkokouksemme kanssa samaan aikaan hallitus istuu vuotuista budjettiriihtään.
Vero-ohjelmamme kantava ajatus on kaventaa tulo- ja varallisuuseroja ja samalla ohjata yhteiskuntaa ja taloutta ympäristöllisesti kestävämmäksi. Esitämme esimerkiksi pääomaverojen saattamista progressiivisen verotuksen piiriin ja varallisuusveron palauttamista. Haluamme keventää pienituloisten verotusta ja lisätä verotuksen progressiota, eli kasvattaa samalla suurituloisten verotusta.
Me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka kokee ilmastonmuutoksen vaikutukset ja viimeinen, joka voi vielä tehdä asialle jotain. Kyse ei ole enempää tai vähempää kuin lastemme ja ihmiskunnan tulevaisuudesta ja hyvinvoinnista. Siksi myös verotuksen on tuettava ympäristötavoitteita ja päästövähennyksiä.
Ekologinen verouudistus siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Ongelma on, että tällainen ympäristöperustainen verotus muuttaa verotusta regressiiviseksi, eli pienituloiset maksavat suhteellisesti suurituloisia enemmän veroja. Siksi Vasemmistoliiton kestävä verouudistus on oikeudenmukainen, eli samalla huolehditaan siitä, että verotus tasaa tuloeroja ja kompensoidaan ympäristöverojen korotukset pienituloisille. Verotusta siis pitää täydentää tulonsiirtojen ja kattavien hyvinvointipalveluiden avulla.
Muu yhteiskuntapolitiikka muuttuu merkityksettömäksi, jos ilmastonmuutos tuhoaa elämän edellytykset isolta osalta maapalloa ja aiheuttaa yhteiskuntien epävakautumista. Valitettavasti ilmastokriisi ei ole ainoa globaali ympäristöongelmamme, vaan tuhlaavan talousjärjestelmämme, luonnonvarojen ylikulutuksen ja saastuttamisen aiheuttaman ekokatastrofin yksi ilmenemismuoto. Muut ilmenemismuodot ovat luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja lajien joukkotuho, merien muoviintuminen ja muu saastuminen, maaperän köyhtyminen ja ravintoketjujen ja elämän kemikaalinen saastuminen.
Ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien täytyy olla ensi eduskuntavaalien keskiössä. Kyse ei ole identiteettipolitiikasta tai politiikan sivuteemasta vaan tulevaisuudesta. Kaikkien puolueiden tulee sopeuttaa politiikkansa ja ohjelmansa ympäristön asettamiin reunaehtoihin. Se ei tarkoita, että kaikista puolueista tulee samanlaisia, vaan se tarkoittaa tosiasioiden, maapallon reunaehtojen tunnistamista. Ympäristön asettamien reunaehtojen puitteissa taas voi tehdä monenlaista politiikkaa erilaiselta arvopohjalta.
Viimeistään nyt nähty kuuma ja kuiva kuuma kesä on herättänyt ihmisiä ilmastokriisiin. Kriisitietoisuus alkaa olla Suomessa jo hyvällä tasolla, erityisesti nuoret kantavat suurta ilmastohuolta. Nyt tarvitaan tekoja. Uskon, että ihmiset ovat valmiita muuttamaan kulutusta, tuotantoa, asumista, liikennettä, ruuantuotantoa ja taloutta, jos muutoksella voidaan turvata tuleville sukupolville kohtuulliset elämän edellytykset. Hyvä uutinen on se, että ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat olemassa. Me voimme tehdä sen, vaikka helppoa se ei ole.
Ilmastonmuutoksen hillintää ja ympäristökriisin ratkaisua ei voi kuitenkaan jättää vain yksittäisten ihmisten kulutusvalintojen ja vapaaehtoisuuden varaan. Tarvitaan poliittista sitoutumista ja päätöksiä. Tarvitaan päätöksiä, joiden avulla nopeutetaan päästöjen vähentämistä, hiilinielujen kasvattamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Siihen tähtää myös tänään julkaisemamme verolinjaus, ilmastopäästöjen vähentämiseen ja ympäristön suojelemiseen veropoliittisen ohjauksen avulla.
Esitämme esimerkiksi ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaamista, maataloustukien muuttamista ympäristön paremmin huomioon ottaviksi, arvonlisäveron muuttamista päästöt huomioivaksi, asuntojen energiaremonttien tukemista ja lentoveroa.
Markkinat eivät tule yksin ratkaisemaan ilmastokriisiä, vaan tarvitaan myös pakottavaa sääntelyä ja vero-ohjausta. Meidän täytyy verottaa raskaammin sitä mitä emme halua, eli päästöjä, ja tukea sitä mitä haluamme, eli päästöttömyyttä ja hiilen sidontaa. Se tarkoittaa, että jotkut asiat tulevat kalliimmaksi ja jotkut työpaikat ehkä häviävät tai muuttuvat. Toisaalta, voimme vihreän teknologian kehityksen myötä avata valtavat globaalit markkinat ja luoda Suomeen uusia työpaikkoja. Joka tapauksessa ilmastonmuutoksen torjuminen tulee halvemmaksi kuin siihen sopeutuminen, eikä teollisuuden kilpailukyvyllä ole enää siinä tilanteessa väliä, jos ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen romahduttavat ekosysteemejä, tuhoaa sadot, kuivattaa vesivarat ja niiden myötä ajaa maailman yhä lisääntyviin konflikteihin ja valtaviin pakolaiskriiseihin.
Ilmastotalkoot tulevat nostamaan joidenkin suuripäästöisten tuotteiden ja palveluiden hintaa ja se aiheuttaa ongelmia pienituloisille ihmisille. Onkin tärkeää, että ilmastonmuutoksen torjunnan aiheuttamat kustannukset eivät rasita kohtuuttomasti jo valmiiksi tiukalla olevia ihmisiä ja kotitalouksia, vaan kustannukset pitää korvata vähävaraisille sosiaaliturvan ja verotuksen kautta. Me hyvätuloiset sen sijaan voimme ja meidän pitää maksaa enemmän saastuttavista elämän valinnoista.
Joku voi sanoa, ettei Suomen päätöksillä ja teoilla ole väliä, sillä olemme niin pieni maa. Me emme kuitenkaan voi väistää vastuutamme, sillä olemme maailman mittakaavassa hyvinvoiva maa, jolla on hyvät teknologiset ja yhteiskunnalliset edellytykset siirtyä hiiliviisaaseen ja ympäristöystävälliseen yhteiskuntaan, jos vaan sitoudumme siihen. Meillä on myös iso vastuu, sillä rikkaana teollisuusmaana olemme kovia saastuttajia per henkilö katsottuna. Uskon, että Suomen merkitys voi myös olla kokoaan suurempi, sillä me voimme olla edelläkävijä ja esimerkin asettaja. Näyttää maailmalle, että vähähiilisyys ja lopulta hiilinegatiivisuus on mahdollista.
En ole uskonnollinen ihminen, mutta olen liittynyt ilmastoherätysliikkeeseen. Tulossa ei ole sentään maailmanloppua, mutta kylläkin tosi kuumat paikat jos me emme nyt kanna vastuutamme ja hillitse ilmastonmuutosta ajoissa. ps. Suomen kaivoslakia täytyy muuttaa. Nykyinen kaivoslaki ei vastaa ihmisten oikeustajua. Jätimme eilen ministerille kirjallisen kysymyksen kaivoslain uudistamisesta (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_324+2018.aspx). Suomen kaivoslaki on auttamattoman jälkeenjäänyt. Kaivoslakia täytyy uudistaa siten, että malminetsintä luonnonsuojelualueilla kielletään, kunnille annetaan yksiselitteinen oikeus estää kaivoshankkeet alueellaan, maaperästä louhituista rikkauksista maksetaan yhteiskunnalle pieni siivu rojalti-verolla ja kaivosten jälkihoitovelvoitetta tarkennetaan. Maaperän rikkaudet kuuluvat lähtökohtaisesti kansalaisille ja yhteiskunnalle, eikä kaivosyhtiöille jotka ehtivät ensimmäisenä varaamaan alueen. Lain tulee heijastaa tätä periaatetta.
