Ketään ei jätetä. Se on hyvinvointivaltion peruslupaus. Että kenenkään ei tarvitse elää nälässä tai taivasalla, että jokaisella on mahdollisuus kehittää ja kouluttaa itseään. Hyvinvointivaltio lupaa huolehtia siitä, että tulo- ja varallisuuserot eivät kasva liian suuriksi. Että me kaikki olemme samassa veneessä ja soudamme samaan suuntaan.
Lupaus ei ole vanhentunut, mutta yhteiskuntamme ei kykene sitä enää joka hetki lunastamaan. Hyvinvointirakenteet ja -palvelut pitää siis uudistaa, ei romuttaa.
Nykyinen sosiaaliturvamme on rakennettu pysyvien palkkatyösuhteiden ja suurtyönantajien aikaan. Järjestelmä ei enää kaikilta osin vastaa nykypäivää, jossa työsuhteet pirstoutuvat, yksinyrittäjyys lisääntyy ja erilaiset roolit ja elämäntilanteet liukuvat päällekkäin.
Me tarvitsemme sosiaaliturvajärjestelmän, joka luo turvaa ja kannusteita. Nyt ihmiset tippuvat erilaisten tukien väliin. Esimerkiksi yksinyrittäjä jää helposti sosiaaliturvan ulkopuolelle, kankea järjestelmä aiheuttaa pätkätyöläiselle pitkiä tulottomuuksia, työttömyysturva ei kannusta kehittämään itseään, vähäisistä rikkeistä tai väärinymmärryksestä voi seurata kuukausien karenssi. Sosiaaliturva ei usein kannusta vaan lannistaa.
Tästä todellisuudesta kumpuaa ajatus perustulosta. Kaikille kansalaisille kuukausittain vastikkeettomasti maksettava perustulo yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa, helpottaisi työn vastaanottamista ja yrittämistä, vähentäisi köyhyyttä sekä vähentäisi byrokratiaa. Perustulo loisi perusturvallisuutta muuttuvassa maailmassa.
Perustulo ei tietenkään ole mikään viisasten kivi, joka korjaisi kaiken. Perustulon maailmassakin tarvittaisiin täydentävää sosiaaliturvaa, kuten ansiosidonnainen työttömyysturva. Perustulo vaatisi isoja muutoksia verotusjärjestelmässä, jotta rahoitus voitaisiin varmistaa ja samalla pienentää tulo- ja varallisuuseroja. Sosiaalityötä ja työllisyyspalveluja tarvittaisiin edelleenkin.
Sipilän hallitus on tehnyt ristiriitaista sosiaaliturvapolitiikkaa. Toisaalta se on leikannut perusturvan tasoa ja säätänyt työttömiä kyykyttävän aktiivimallin, mutta toisaalta se käynnisti perustulokokeilun. Perustulokokeilu tosin jäi valitettavan vaatimattomaksi ja suppeaksi. Taitaa olla Sipilän hallituksen linjan mukaista, että kokeilu loppuu ennenaikaisesti. Perusturvan uudistamisen soisi nousevan ensi kevään eduskuntavaalien tärkeäksi teemaksi, sillä hyvinvointivaltion tulee täyttää lupauksensa myös muuttuvassa maailmassa. Perustulokokeilun alasajon sijaan sitä tulisi jatkaa, laajentaa ja parantaa ja samalla edetä perustulon suuntaan yhtenäistämällä ja joustavoittamalla nykyistä sosiaaliturvaa.
