Kansainvälinen asiantuntijaraati valitsi eilen Oulun Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Voitto on ansaittu ja kaivattu. Minulla on sellainen olo, että tästä voi alkaa Oulun uusi kukoistuskausi!
Tittelin voittaminen antaa Oululle ja laajemmin Pohjois-Suomelle mahdollisuuden kehittää kulttuurielämää ja alueen vetovoimaa, sekä kääntää asenneilmapiiriä myönteisemmäksi ja avoimemmaksi. Vaikka puhutaan Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunkina, niin projektissa on mukana 32 Pohjois-Suomen kuntaa, eli kyseessä on pohjoisen yhteinen ponnistus.
Projekti on iso mahdollisuus kehittää alueen luovia aloja ja parantaa myös asumisviihtyvyyttä. Ihminen ei elä pelkästä leivästä, ja elinvoimainen kulttuurielämä on olennainen hyvinvointi- ja vetovoimatekijä. Kulttuurilla on myös itseisarvo, ja pohjoissuomalaista kulttuuria ei tehdä muualla kuin Pohjois-Suomessa. Kulttuuripääkaupunkihanke on hieno mahdollisuus näyttää muulle Euroopalle, mitä me olemme ja mitä me osaamme. Luovat alat ovat kasvava elinkeinosektori ja niiden kehittämisessä on iso työllisyys- ja talouspotentiaali. Oulussa ja muualla Pohjois-Suomessa on hienoa kulttuuria ja osaavia tekijöitä, on aika tuoda ne koko maailman tietoisuuteen sekä kehittyä vielä paremmaksi!
Oulun kulttuuripääkaupunkihakemuksen ydinviesti on, että kulttuuri-ilmastonmuutos alkaa pohjoisesta. Toivottavasti voimme kulttuurin ja taiteen keinoin parantaa henkistä ilmapiiriä, suvaitsevaisuutta ja yhteistyötä aikoina, jolloin Euroopassa tapahtuu huolestuttavia asioita. Oulun ominaispiirteenä on vastakohdat, jotka toivottavasti voimme valjastaa vahvuudeksemme ja jota voimme toivottavasti tuoda esille koko Euroopalle. Meillä on maaseutua ja tiivistä kaupunkia, meillä on korkeaa teknologiaa ja luontoa, meillä on äärimmäistä valoa ja synkkää pimeyttä, me olemme Euroopan reunalla mutta silti kansainvälisiä, meillä konservatiiviset ja liberaalit ajatukset kohtaavat ja elävät rinnatusten. Erilaisuus ja moninaisuus on voimavara, kunhan kykenemme rakentavaan vuoropuheluun.
Varsinainen työ alkaa tästä. On tärkeää, että kaupunki ja myös pian valittava uusi valtuusto sitoutuu projektiin. Onnistunut projekti vaatii riittävää rahoitusta, mutta se myös maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Kaupungin rahoitusosuus on noin 20 miljoonaa euroa ja vähintään saman verran tulee ulkopuolista rahoitusta. Turun kulttuuripääkaupunkiprojekti vuonna 2011 tuotti moninkertaisesti takaisin siihen sijoitetut rahat. Lisäksi se kehitti pysyvästi kaupungin kulttuurisektoria. Kyseessä on siis kannattava investointi.
Sen lisäksi, että valtuuston on sitouduttava projektin ja ylipäätään kulttuurin rahoitukseen, tulee meidän tehdä myös muita kulttuuriolosuhteita kehittäviä päätöksiä. Erityisesti vapaan kentän kulttuuritoimijoiden toiminnan olosuhteita ja rahoitusta on syytä vahvistaa. Pikisaaren koulukäytöstä vapautuneet kiinteistöt tulee ottaa kulttuuritoiminnan, ravintoloiden ja monipuolisten palveluiden käyttöön. Pikisaaresta on mahdollista kehittää ainutlaatuinen kulttuurin, tapahtumien ja palveluiden omalaatuinen keskus keskelle kauneinta suistoamme. Museoiden tila-kysymykset on myös vihdoin ratkaistava.
Kulttuuri kuuluu kaikille. Kulttuurin pitää näkyä keskuskaupungin lisäksi myös kylissä ja kaupunginosissa. Kulttuuri kuuluu myös lapsille ja ikääntyneille. Varattomuus ei saa olla este kulttuurista nauttimiselle. On tärkeää, että pidämme huolta siitä, että kulttuuripääkaupunkiprojektista pääsevät nauttimaan ja osallistumaan kaikki oululaiset ja ihmiset laajemmin Pohjois-Suomessa.
