Koronarajoitusten oltava tasapainossa

Me kaikki olemme jo lopen kyllästyneitä koronaan. Kuitenkin tauti on yhä keskuudessamme, eikä epidemia ole vielä ohi. Rajoitustoimia tarvitaan valitettavasti edelleen. Rajoitusten tulee kuitenkin olla perusteltuja, oikeasuhtaisia ja välttämättömiä.

Puhuin tänään eduskunnassa tartuntatautilain mukaisista koronarajoituksista ja koronarajoitusten valitettavista vinoumista erityisesti kulttuuri- ja tapahtuma-alan osalta sekä tulevista epidemia-näkymistä. Eduskunnassa keskusteltiin tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa laaditun mietinnön pohjalta.

Tartuntatautilain määräaikaisten pykälien ja niiden voimassaolon jatkamisen vuoden loppuun asti tarkoituksena on varmistaa, että viranomaisilla on mahdollisuuksia ryhtyä koronaviruksen leviämisen estämiseksi, ja siten väestön terveyden suojelemiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi, välttämättömiin ja oikeasuhtaisiin toimiin tilanteessa, jossa covid-19-tartuntojen määrä lähtisi uudelleen nousuun.

Väliaikaisten toimivaltuuksien suomat mahdollisuudet rajoittaa ravintoloiden aukioloa, anniskelua ja kapasiteettia valtioneuvoston asetuksella jatkuvat, samoin jatkuvat asiakastilojen hygieniavelvoitteet ja viimesijainen mahdollisuus sulkea riskialttiita toimintoja.

Vaikka tilanne on nyt erityisesti rokotusten etenemisen myötä merkittävästi valoisampi kuin vielä muutama kuukausi sitten, tulee viranomaisella olla käytettävissään riittävät toimivaltuudet ja rajoituskeinot, mikäli tilanne äkisti heikkenisi esimerkiksi uusien virusmuunnosten takia. Samalla sosiaali- ja terveysvaliokunta kuitenkin mietinnössä korostaa rajoitusten käyttöönoton korkeaa kynnystä. Säännösten voimassaolo ei itsessään merkitse rajoitustoimien käyttöönottoa, vaan valtioneuvostolla sekä toimivaltaisilla viranomaisilla on velvollisuus perustaa rajoitusten mahdollista käyttöönottoa koskevat päätöksensä epidemiatilanteeseen kytkeytyvään välttämättömyyspunnintaan.

Lakimuutoksen myötä ulkotiloissa edellytettävät etäisyysvaatimukset lievenevät, eikä ulkotapahtumissa enää edellytetä kahden metrin turvaetäisyyttä osallistujien välillä. Tämä on perusteltu ja tärkeä helpotus ja se osaltaan auttaa kesätapahtumien järjestäjiä.

Leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla kahden metrin turvavälivaatimus sisätiloissa säilyy. Kuitenkin valiokunta toteaa mietinnössä, että kategorinen kahden metrin etäisyysvaatimus sisätiloissa tekee käytännössä monien toimintojen järjestämisen vaikeaksi. Esimerkiksi elokuvateattereiden tai konserttisalien toiminta on käytännössä lähes mahdotonta, kun asiakkaiden välillä edellytetään kahden metrin etäisyyttä joka suuntaan. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että tartuntariskin kannalta etäisyyden lisäksi merkitystä on tilan koolla, ilmastoinnilla ja sillä, ovatko henkilöt kasvokkain, rinnakkain vain peräkkäin. Valiokunta toteaa, että vastaavaa kahden metrin etäisyysvaatimusta ei ole esimerkiksi ravintoloissa tai liikennevälineissä. Valiokunnan mielestä hallituksen tulee jatkovalmistelussa ja sääntelyn soveltamisen ohjaamisessa arvioida, voidaanko kategorista kahden metrin turvavälivaatimusta keventää nimettyjen istuinpaikkojen tarkoituksenmukaisella sijoittamisella, riittävällä ilmanvaihdolla, kasvosuojainten käytöllä ja muilla hygieniatoimilla.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää myös vakavaa huomiota eri alojen eriarvoiseen kohteluun rajoitustoimissa. Erityisesti kulttuuri-ja tapahtuma-alaan sekä urheilutilaisuuksiin on hyvin pitkäkestoisesti kohdistunut merkittävästi tiukempia rajoituksia kuin esimerkiksi ravintolatoimintaan ja liikennepalveluihin, ilman, että alojen eriävälle kohtelulle on olemassa taudin leviämisriskiin liittyviä hyväksyttäviä perusteita.

Tästä epäsuhdasta kertova paraatiesimerkki on, että ravintolassa saa nauttia virvokkeita kunhan siellä ei ole kulttuuriohjelmaa. Jos ravintolasaliin tulee runonlausuja, tulee tilanteesta laiton, vaikka jokainen ymmärtää, ettei tartuntariski muutu kulttuuriohjelman myötä miksikään.

Epäsuhdan taustalla on se, että toimintoja rajoitetaan eri pykälien ja päätösten perusteella. Toimijoihin vaikuttavat myös eri säädösten ja viranomaistulkintojen kokonaisuus.

Jotta rajoitukset ovat hyväksyttäviä, tulee niiden olla välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Oikeasuhtaisuuteen sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemyksen mukaan kuuluu, että rajoitukset ovat oikeassa suhteessa tartuntariskiin. Sen lisäksi oikeasuhtaisuus tarkoittaa, että eri toimialoja sekä erityyppisiä tapahtumia, palveluja tai tiloja koskevat rajoitukset ovat keskenään johdonmukaisia. Valiokunta korostaa, että rajoitukset voivat — ja niiden tuleekin — kohdistua eri alueille sekä eri toimialoihin ja erilaisiin tapahtumiin tai palveluihin eri tavoin, kun sille on epidemian leviämisen estämisen näkökulmasta kestävät perusteet. Rajoitusten tulee kuitenkin muodostaa looginen kokonaisuus, jossa rajoitusten perusteltavuus kytkeytyy tartuntojen leviämiseen liittyviin riskeihin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta liitti mietintöön hallitusta velvoittavan painavan lausuman, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus tarkastelee eri aloihin kohdistuvien erilaisten rajoitusten epidemiologista oikeasuhtaisuutta, tasapuolisuutta ja välttämättömyyttä ja tekee tarvittavat toimet rajoitustoimien vinoumien korjaamiseksi.

Toivottavasti tätä rajoitustoimien vinoumaa ja alojen eriarvoista kohtelua päästään kiireellisesti korjaamaan hallituksen pöydällä olevan koronan hybridistrategian päivityksessä, viranomaisten soveltamisen ohjaamisella sekä lakien jatkovalmistelussa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä ei ole oikein eikä kohtuullista, että kulttuuri- ja tapahtuma-alaan kohdistetaan tiukempia rajoituksia kuin muihin vastaavan tartuntariskin toimintoihin.

Fokusta pitäisi jatkossa tapahtumien estämisen sijaan kääntää siihen, miten tapahtumia ja tilaisuuksia voidaan järjestää terveysturvallisesti. Esimerkiksi Hollannissa järjestettiin viikonloppuna euroviisut terveysturvallisesti ja ilmeisen onnistuneesti testauksen, lohkomisen ja muiden järjestelyjen avulla. Hyvin meni myös oululaislähtöisellä Blind Channelilla, eli onnistunut tapahtuma siinäkin mielessä!

Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että pelkkien tiukkojen rajoitustoimien asemesta tulee säätää edellytyksiä terveysturvallisen toiminnan mahdollistamiseksi. Tilaisuuksia voitaisiin järjestää epidemian torjunnan näkökulmasta turvallisesti edellyttämällä osallistujilta hygieniavaatimusten lisäksi esimerkiksi koronatodistusta äskettäin sairastetusta taudista,

negatiivisesta testitodistuksesta tai rokotuksesta. Valiokunta toteaa, että valtioneuvoston

on kiirehdittävä tämän kaltaisten todistusten sekä lisäksi pikatestauksen laajamittaista käyttöalaa tapahtumien turvallisessa järjestämisessä. Valiokunta toteaa lisäksi, että myös aluehallintovirastojen ja muiden toimivaltaisten viranomaisten tulee arvioida, kuinka rajoituspäätöksiä voidaan säätelyn puitteissa kohdentaa siten, että tapahtumiin osallistuminen ja palvelujen käyttäminen olisi rajoituksista huolimatta sallittua edellä mainittujen todistusten sekä riittävän luotettavan pikatestauksen avulla.

Rajoitusten tulee olla välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Välttämättömyyden edellytykset voivat muuttua, kun rokotukset nyt etenevät. Vaikka tauti on yhä keskuudessamme, niin rokotukset vähentävät vakavia tautimuotoja ja kuolemia ja terveydenhuollon ylikuormittumisen riskiä. Valiokunnan näkemyksen mukaan tulee seurata ja uudelleenarvioida ilmaantuvuuslukuraja-arvojen suhteellista merkitystä rajoitusten välttämättömyydelle muuttuvassa tilanteessa.

Koronan kanssa tullaan tavalla tai toisella elämään vielä pitkään. Henkeä ja terveyttä on suojeltava, mutta myös rajoitustoimet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, talousongelmia sekä hyvinvointi- ja terveysongelmia. Yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin sekä viranomaistoimintaan kohdistuvan luottamuksen näkökulmasta on tärkeää, että rajoitukset ovat ja ne koetaan oikeudenmukaisina ja oikeasuhtaisina sekä epidemian leviämisen estämisen

vuoksi välttämättöminä ja perusteltuina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *