Katse tulevaisuuteen

Eduskunta sai tänään valmiiksi valtion ensi vuoden talousarvion. Myönteisestä talouskehityksestä huolimatta Sipilän hallitus leikkaa vähävaraisilta ensi vuonnakin. Hallituspuolueiden äänin eduskunta päätti jatkaa perusturvaetuuksien indeksijäädytyksiä, eli muun muassa kansaneläkkeiden, työttömyysturvan ja vammaisetuuksien reaaliarvo heikkenee jälleen. Porvarihallitus siis leikkaa köyhiltä niin huonoina kuin hyvinäkin vuosina.

On hieno asia, että Suomen talouden tilanne ja työllisyys on kehittynyt myönteisesti. Taustalla on paljolti Euroopan keskuspankin voimakas rahapoliittinen elvytys sekä Euroopan ja koko maailman myönteinen talouskehitys. Tulevien vuosien talouskehityksessä on kuitenkin myös epävarmuustekijöitä ja huolenaiheita. Nopein kasvun vaihe on jo ohitettu. Keskeisiä huolenaiheita muodostavat maailman politiikan epävakaisuus, ilmastonmuutos, rahoitusmarkkinakuplat, väestön ikääntyminen, työttömyyden pitkittyminen, koulutus- ja osaamistason lasku, investointien ja tuotekehityksen vähyys ja osaavan työvoiman saatavuus.

Myös uuden talouskriisin mahdollisuus on kasvanut huomattavasti. Muun muassa yksityisen sektorin raju velkaantuminen, varjopankkisektorin koon ja riskien kasvu, euroalueen edelleen hauraan pankkisektorin luottoriskit, Kiinan velkakupla, keskuspankkien taseiden valtava paisuminen sekä Yhdysvaltojen ja Euroopan talouskasvun hidastuminen luovat kriisille maaperää.

Kaikki talouteen vaikuttavat kehityskulut eivät ole Suomen käsissä, mutta hallituksen tulisi keskittyä niiden keskeisten pitkän aikavälin haasteiden ratkaisemiseen, joihin voimme vaikuttaa. Näin uuden vuoden kynnyksellä on hyvä pohtia hetki Suomen talouden pitkän aikavälin kysymyksiä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi pitkän aikavälin tuottavuuskehitys, osaavan työvoiman saatavuus ja kotitalouksien velkaantuminen.

Pula osaavasta työvoimasta luo ongelmia

Yritysbarometrien mukaan yritykset kärsivät jo osaavan työvoiman pulasta ja ongelman odotetaan pahenevan. Samaan aikaan Suomen työttömyys on kuitenkin edelleen suhteellisen suurta. Työttömyys koskee niin johtajia kuin erityisasiantuntijoita, mutta vaikein tilanne on pelkän peruskoulun varassa olevilla, joiden työllisyysaste on laskenut 43 prosenttiin. Osaamisvaje ja työvoiman kohtaanto-ongelma ovatkin olennainen talouskehitystä ja työllisyyttä heikentävä tekijä. Pula osaavasta työvoimasta voi syntyvyyden laskun myötä tulevaisuudessa pahentua.

Kohtaanto-ongelma on osittain maantieteellinen, mutta ennen kaikkea osaamiseen ja työkykyyn liittyvä. Osa työttömistä on vajaatyökykyisiä tai työkyvyttömiä, osa taas vailla työnantajien tarvitsemaa koulutusta ja osaamista. Erityisen huolissaan tulee olla siitä, että työllisyyden yleisestä paranemisesta huolimatta 25—35-vuotiaiden miesten työllisyys on samaan aikaan heikentynyt.

Työelämä on muuttunut ja muuttuu tulevaisuudessakin entistä vaativammaksi. Myös suorittavissa töissä vaaditaan usein koulutusta, monipuolista osaamista ja henkilökohtaisia valmiuksia. Samaan aikaan työttömistä osa on kokonaan vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa, heillä ei ole eväitä selvitä vaativilla työmarkkinoilla tai heidän osaamisensa ei vastaa työnantajien tarpeita. Työttömien kyykyttäminen aktiivimallilla tai työntekijöiden jakaminen kahteen kastiin irtisanomislailla ei ratkaise tai helpota tätä keskeistä ongelmaa.

Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista koulutus-, osaamis-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa. Apua voi saada myös työperäisestä maahanmuutosta ja onnistuneesta kotouttamisesta. Koulutusastetta tulee suunnitelmallisesti nostaa, työttömien omaehtoista kouluttautumista tulee edelleen helpottaa, työvoimapoliittista koulutusta tulee lisätä, oppivelvollisuus tulee jatkaa toiselle asteelle, työssä olevien jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja kouluttautumista tulee tukea, työttömille tulee antaa yksilöllistä palvelua, palkkatukimahdollisuuksia tulee lisätä, matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluita tulee parantaa ja sosiaaliturvan kannustavuutta lisätä byrokratialoukkuja purkamalla.

Tutkimus ja innovaatiot luovat tulevaa menestystä

Hallitus on kautensa aikana leikannut miljardi euroa koulutuksesta. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan rahoitusta on supistettu huomattavasti. Vuoden 2019 talousarviossa tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiorahoituksen (tki) leikkauksia kompensoidaan jonkin verran, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi tarpeisiin nähden.

Suomi on jäänyt pahasti jälkeen verrokkimaitaan tutkimus- ja innovaatiopanostuksissa, mikä uhkaa Suomen talouden tulevaisuuden kehitystä. Hallituksen käsitys kilpailukyvystä on vanhentunut ja vääristynyt sen korostaessa lähinnä yksikkökustannuksia ja kustannuskilpailukykyä. Suomi ei voi pärjätä kansainvälisessä taloudessa pelkällä hinnalla, vaan laadulla, innovaatioilla ja osaamisella. Suomen tulee pyrkiä saamaan globaalien tuotantoketjujen arvokkaimmat osat, me emme voi menestyä bulkilla. Jalostusasteen nostamiseksi olennaista on panostaa ihmisten osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Valitettavasti tutkimusleikkaukset ja tieteen rahoituksen epävarmuus on johtanut aivovuotoon ulkomailla, suomalaiset tutkijat lähtevät maailmalle hakemaan parempia uramahdollisuuksia ja tutkimusolosuhteita.

Tavoitteena tulee olla tki-panostusten nostaminen lähelle viittä prosenttia bruttokansantuotteesta, kun nyt ne ovat alle kolme prosenttia. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen tulisi olla noin prosentti bkt:sta.

Yksityinen velkaantuminen lisää riskejä

Viime vuosien julkisuuskeskustelu on pyörinyt valtion velkaantumisen ympärillä, vaikka Suomen valtionvelan taso on pysynyt pitkittyneestä talouskriisistä huolimatta huomattavasti alempana kuin EU-maissa keskimäärin. Samaan aikaan suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on historiallisen korkealla tasolla. Vuoden 2017 lopussa kotitalouksien velkaantumisaste oli yli 128 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Asuntolainat ovat aiempaa suurempia ja laina-ajat pidempiä. Asuntovelkojen kasvu on osaltaan seurausta kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta, mutta se on myös yksi asuntojen hinnannousuun vaikuttava tekijä. Myös kulutusluotot ovat kiihdyttäneet kotitalouksien velkaantumista.. Pikavippifirmojen valvonta on edelleen puutteellista ja mainonta aggressiivista. Esimerkiksi vuonna 2017 vakuudettomat kulutusluotot lisääntyivät 14 prosentilla.

Mittava yksityinen velkaantuminen on aina iso riski yksilön ja perheen tasolla. Korkojen nousu, asunnon tai muun velkarahalla hankitun omistuksen arvon lasku tai tulojen pieneneminen esimerkiksi työttömyyden vuoksi voi helposti johtaa taloudellisiin vaikeuksiin. Taantuman iskiessä päälle ja työttömyyden lisääntyessä suuri velkaantumisaste lisää laajemman kriisin mahdollisuutta.

Alkuvuodesta 2018 jo yli 376 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Määrä vastaa noin kahdeksaa prosenttia aikuisväestöstä. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa ihmisten arkea monella tavalla. Maksuhäiriömerkinnän saanut ei voi esimerkiksi tehdä lainajärjestelyitä, mikä johtaa lainojen irtisanomisiin ja omaisuuden pakkorealisointeihin. Myös asunnon löytäminen ja monien sopimusten solmiminen voi olla vaikeaa.

Kotitalouksien velkaantuminen tulisi huomioida nykyistä paremmin, ja sen hillitseminen tulisi olla nykyistä vahvemmin politiikan asialistalla. Yksityisen velkaantumisen vähentämiseksi tulisi miettiä uusia välineitä. Vasemmistoliitto on esittänyt esimerkiksi asuntolainojen takaisinmaksuajan rajaamista 30 vuoteen, velka- ja talousneuvonnan resurssien vahvistamista, kokonaiskorko- ja kustannuskattoa kaikille kulutusluotoille, uusien asunto-osakeyhtiöiden yhtiölainaosuuden rajoittamista ja pikavippien mainonnan kieltoa. Myös sosiaalisen luototuksen tarjoamisesta tulisi helpottaa ja perusturvaa vahvistaa.

Kaiken kaikkiaan laajojen taloudellisten haasteiden ratkaiseminen vaatii sekä nopeita täsmätoimia, että pitkäjänteistä uudistuspolitiikkaa, jolla rakennetaan pohjaa kestävämmälle talousjärjestelmälle. Seuraavan hallituksen on irrottauduttava vahanaikaisesta talousajattelusta, jossa asioita pyritään tuottamaan mahdollisimman halvalla, eikä mahdollisimman hyvin. Tulevaisuudessa menestyminen edellyttää rohkeutta investoida osaamiseen ja laatuun sekä huolehtia siitä, että kaikki kansalaiset pysyvät mukana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *