Aivan kuten ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, myös maapallo ja yhteiskunnat ovat kokonaisuuksia, joissa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Hyvinvointi, talous ja ympäristökysymykset linkittyvät toisiinsa.
Ympäristökysymysten ja talouden keskinäisiä suhteita käsitellään usein. Puhutaan siitä, kuinka ilmastonmuutos uhkaa romahduttaa taloudellisia järjestelmiä ja toisaalta pelätään ilmastotoimien vaikutuksia talouteen. Vihreän siirtymän myötä ilmastonmuutoksen torjuminen luo myös uutta työtä. Kuitenkin ympäristökysymysten ja ihmisten hyvinvoinnin keskinäinen suhde on keskustelussa jääneet vähemmälle huomiolle.
Ilmansaasteet tappavat vuosittain jopa 8,8 milj. ihmistä. Ihmisiä kuolee kulkutauteihin, ja antibioottiresistentit bakteerit vaikeuttavat terveydenhuoltoa. Ympäristömyrkyt aiheuttavat sairauksia ja hedelmättömyyttä.
Myös ilmastonmuutos uhkaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Lämpötilojen nousu tulee lisäämään ikäihmisten hellekuolemia myös Suomessa. Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen heikentää kansainvälistä ruokaturvaa. Elinympäristön tuhoutuminen uhkaa myös ihmisten henkistä hyvinvointia.
Meidän on syytä puhua ympäristöongelmista ja niiden ratkaisuista myös terveyden ja hyvinvoinnin kautta. Jokainen on kiinnostunut omasta ja läheistensä terveydestä. Terveys voi motivoida ihmisiä toimimaan enemmän kuin epämääräinen puhe ympäristötoimista.
Myös hyvinvointi- ja terveyspolitiikassa on ympäristöasiat otettava vahvemmin huomioon ja tunnistettava niiden yhteys. Sosiaali- ja terveydenhuollon kriiseihin varautumisessa ilmastonmuutos on huomioitava merkittävänä riskitekijänä.
Ihmisten hyvinvointi ja terveys vaikuttavat myös talouteen. Kukoistavaa taloutta ei synny ilman hyvinvoivia ihmisiä. Suomi on pitänyt esillä hyvinvointitalouden käsitettä kansainvälisillä areenoilla nostamalla sen vuoden 2019 EU-puheenjohtajuuskaudellaan yhdeksi kärkiteemaksi.
Hyvinvointitaloudessa ihmisen hyvinvointi kuuluu talouspolitiikan ytimeen. Talouskasvu ei ole itsetarkoitus, eikä hyvinvointi pelkkä julkistalouden kuluerä. Hyvinvointitalousajattelussa tunnistetaan, että investointi hyvinvointiin ja työkykyyn maksaa itsensä takaisin myös taloudellisesti.
Hyvinvointitalousajattelulle on kysyntää koronan jälkihoidossa niin Suomessa kuin maailmallakin. On huolehdittava siitä, että kriisin aikana syntynyttä hyvinvointivelkaa ei jätetä hoitamatta. Myöskään talous ei voi toipua, jos ihmiset eivät toivu. Kriisi ei ole ohi, ennen kuin hyvinvointivajeet on paikattu.
Kaikki siis vaikuttaa kaikkeen. Talouden tulee tukea hyvinvointia, ja hyvinvoivat ihmiset taas mahdollistavat talouden menestyksen. Eikä ihmiskunta voi voida hyvin tuhotulla maapallolla.
