Ihmiset voittojen edelle – eli sosiaaliset oikeudet Euroopan unionin ytimeen
EU:n talouspolitiikan pitää vähentää eriarvoisuutta ja köyhyyttä, tukea työllisyyttä ja olla ympäristöllisesti kestävää. Ihmiset ja planeettamme tulevaisuus on nostettava tärkeysjärjestyksessä markkinoiden edelle. Markkinavapauksien vastapainoksi tarvitaan sääntelyä ja työntekijöiden oikeuksien suojaa. EU:n tulee entistä painokkaammin ryhtyä toteuttamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin kirjattuja periaatteita tasa-arvosta, työllisyydestä, oikeudenmukaisista työoloista sekä sosiaalisesta suojelusta ja osallisuudesta.
Koska suuryritykset toimivat yli rajojen, pitää myös sääntelyn, verotuksen ja valvonnan toimia yli rajojen. Veronkiertoon on puututtava nykyistä pontevammin, veronkierto ja verovälttely ovat iso ongelma maailmalla ja Euroopassa, aiheuttaen EU:n alueella vuosittain jopa 200 miljardin euron veromenetykset. Samoin on huolehdittava siitä, että kuluttajien oikeudet toteutuvat globaalien digijättien vallatessa markkinoita. Pankkien toimintaa on valvottava ja säänneltävä, jotta finanssikeinottelu ei aiheuta ongelmia ja epävakautta taloudelle ja ihmisille. Euroopan rahaliitto EMU on syvästi ongelmallinen, ja se kaipaa uudistuksia.
Sosiaalisten oikeuksien ja vakaan talouden edistämiseksi EU:n tulee:
- Tehdä sosiaalisista oikeuksista nykyistä laajemmin sitovaa EU-sääntelyä. Työehtojen eurooppalaisia vähimmäistasoja vahvistetaan ja sosiaaliturvalle määritellään maakohtaiset vähimmäisstandardit. EU kunnioittaa ja vahvistaa kansallisia yleissitovia työehtosopimuksia ja minimipalkkoja. Talouspoliittinen ohjaus ja markkinasääntely eivät saa johtaa kansallisten julkisten palveluiden yksityistämiseen.
- Ottaa käyttöön bruttokansantuotteelle vaihtoehtoisia ja täydentäviä kehityksen mittareita.
- Sulkea EU-alueella sijaitsevat veroparatiisit, tavoitteen saavuttamiseksi veron kiertoa koskevissa kysymyksissä siirrytään määräenemmistöpäätöksentekoon. Verokilpailun ehkäisemiseksi harmonisoidaan yhteisöverotusta yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan avulla ja asetetaan minitaso kansalliselle yritysverotukselle. Otetaan käyttöön julkinen maakohtainen kirjanpito, jolla voidaan tehdä näkyväksi suuryritysten aggressiivista verosuunnittelua.
- Tehostaa digijättien sääntelyä niin, että voidaan taata kansalaisten yksityisyydensuoja ja pienempien yritysten toimintamahdollisuudet ja tekijänoikeudet. Digitoimijoiden asiallinen verotus varmistetaan.
- Säätää yritysvastuudirektiivi, jonka tavoitteena on ehkäistä ihmisoikeusriskejä yritysten arvoketjuissa myös kun ne toimivat EU:n ulkopuolella.
- Vahvistaa pankkien sääntelyä erilaisen rahoitusmarkkinakeinottelun torjumiseksi, sijoittajan vastuun vahvistamiseksi ja talletussuojan parantamiseksi. Otetaan käyttöön EU:n laajuinen rahoitusmarkkinavero hillitsemään finanssikeinottelua. Talletuspankit, investointipankit ja vakuutusyhtiöt erotetaan selkeästi toisistaan. Pankit, jotka ovat liian suuria kaatumaan, pilkotaan.
- Korjata Euro-järjestelmää. Euroopan keskuspankin ensisijaiseksi tehtäväksi määrätään kasvun ja työllisyyden edistäminen – suhdannetilanteesta riippuen myös keskuspankkirahoituksella. Ongelmissa olevien euromaiden velat voidaan sovitella ja järjestellä uudelleen, ja kriisimaiden kurjistaminen lopetetaan. Unionitasolle luodaan finanssipoliittista kapasiteettia oman rahoituksen kehittämisellä haittaverojen kautta. Vakaus- ja kasvusopimuksen ohjausjakson sääntökehikkoa joustavoitetaan suhdannepolitiikan mahdollistamiseksi. Jäsenmaille luodaan mahdollisuus hallittuun euroeroon.
- Vahvistaa kauppa- ja investointisopimusten kestävän kehitysten velvoitteiden sitovuutta ja investointisopimuksiin ei luoda kansallisen oikeusprosessin jyrääviä oikeudellisia menettelyjä. Kehittyvien maiden tarpeet huomioidaan kauppapolitiikassa. EU:n ulkorajoille otetaan käyttöön hiilitullit.
