Suomalaisten tuki ukrainalaisille on vankkaa. Ihmiset kokevat vahvaa solidaarisuutta sodan keskellä elävää kansaa kohtaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan nostaa esiin myös pelon siitä, että entä jos sama tapahtuisi myös Suomessa. Sellaisessa tilanteessa mekään emme haluaisi jäädä yksin.
Enemmistö suomalaisista on myös valmis sietämään sodan osaltaan vauhdittamaa hintojen nousua. Kohonneet elinkustannukset ovat monille pieni hinta maksettavaksi siitä, että Eurooppa pyristelee irti venäläisestä energiariippuvuudesta ja vastaa oikeudettomaan sotaan sanktioilla.
Kuitenkin monille pienituloisille hintojen nousu ei ole mikään pikkujuttu, vaan se saattaa olla viimeinen asia, joka katkaisee oman talouden kantokyvyn. Siksi on tärkeää, että hallitus etsii sellaisia keinoja vastata nousevaan inflaatioon, jotka auttavat erityisesti kaikista pienituloisimpia. On pyrittävä estämään hintojen nousun aiheuttamaa eriarvoisuuden kasvua. Olen esittänyt, että päätöksissä huomioitaisiin erityisesti pienituloiset lapsiperheet, joilla nyt nähtävä hintojen nousu on kulutusrakenteen vuoksi erityisen vaikea paikka. Pienituloisten auttamiseksi teimme jo aiemmin päätöksen aikaistetusta kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotuksesta, joka tuli voimaan 1. elokuuta.
Venäjän hyökkäyssota toi sodan Eurooppaan, mutta sillä on myös maailmanlaajuisia vaikutuksia. Sodan seurauksena ruuan hinta on noussut globaalisti ja kansainväliset elintarvikemarkkinat ovat häiriintyneet, minkä johdosta koko maailman ruokaturva on uhattuna. Kymmenet miljoonat ihmiset köyhissä maissa ovat vaarassa ajautua nälänhätään. Yhä etenevä ilmaston lämpeneminen, ja sen seurauksena syntyvä kuivuus pahentaa tilannetta, kun monien alueiden ruokasadot ovat vaarassa.
Valitettavasti näyttää siltä, että edes kansainvälinen nälänhätä ei hetkauta itänaapurimme johtoa. Kuitenkin maailmanlaajuisen ruokakriisin helpottaminen on kansainvälisen tason prioriteetti. Nälänhädän lisääntyminen on valtava inhimillinen kärsimys ja se uhkaa myös aiheuttaa laajaa epävakautta ja muuttoliikkeitä. On tärkeää, että Suomi tukee kansainvälisiä pyrkimyksiä ruokakriisin ratkaisemiseksi ja pitää huolta omasta ruuantuotannostaan.
Joudumme nyt todistamaan monia päällekkäisiä globaaleja kriisejä, joiden vaikutukset ovat kaikista vakavimmat kaikkein heikoimmissa asemassa oleville ihmisille. Vaikka Ukrainan sota on päällimmäisenä mielissämme, emme saa unohtaa myöskään ilmastokriisiä joka etenee pelottavaa vauhtia ja uhkaa perustavalla tavalla ihmiskunnan hyvinvointia. On tärkeää, että venäläisestä energiasta ei Euroopassa pyritä eroon lisäämällä saastuttavien energianlähteiden käyttöä vaan siirtymällä vihdoin puhtaaseen energiaan ja uuteen teknologiaan. Ojasta ei kannata hypätä allikkoon.
Vaikka sota helposti synnyttää epätoivoa, meidän tulee toimia paremman tulevaisuuden puolesta. Euroopan siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja Ukrainan jälleenrakennus tulee nähdä mahdollisuuksia rakentaa ympäristöllisesti kestävää hyvinvointia ja tulevaisuutta.
Julkaistu Kalevassa heinäkuussa 2022
