Korona laittoi politiikan asialistan uusiksi ja hallituksen ja eduskunnan työn painopiste on ollut kriisin hoidossa. Kuitenkaan Suomen ja maailman isot haasteet eivät ole kadonneet mihinkään. Ilmasto- ja ympäristökriisi sekä köyhyys ja eriarvoisuus ovat edelleen keskeiset ihmiskuntaa haastavat asiat.
On tärkeää, että Suomen hallitus on ottanut koronakriisin hoitamisessa huomioon myös nämä näkökulmat. Koronapäätöksissä on huomioitu vähävaraiset esimerkiksi toimeentulotuen väliaikaisella korotuksella sekä maksuttomien kasvomaskien jakelulla. Yksi koronaelvytyksen painopiste ovat ilmastoviisaat hankkeet.
Koronan myötä terveysturvallisuudesta on tullut politiikan kovaa ydintä. Valitettavasti emme voi ottaa rennosti vielä silloinkaan, kun korona saadaan pois päiväjärjestyksestä. Uusia vaarallisia tarttuvia tauteja tulee jatkossakin ja vanhojenkin tautien kurissa pitämiseksi tarvitaan jatkuvaa työtä.
Uusia tarttuvia tauteja ehkä vielä suurempi terveysturvallisuutta vaarantava uhka on antibioottiresistenssi. Antibioottien holtiton käyttö ihmisillä ja tuotantoeläimillä johtaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymiseen. Eli antibiootit eivät enää pure uusiin pöpöihin. Antibioottien kehittämiseksi tehtävän tutkimuksen laiminlyönti ei auta asiaa. Edessämme voi olla kammottava tulevaisuudenkuva, jossa pienikin haava tai tulehdus voi johtaa kenen tahansa kuolemaan.
Antibioottiresistenssiä voidaan torjua ennen kaikkea vähentämällä antibioottien liiallista ja tarpeetonta käyttöä ihmisillä ja eläimillä sekä rahoittamalla alan tutkimusta. Suomessa tilanne on maailman mittakaavassa hyvä. Täällä antibiootteja käytetään vähemmän, mutta parantamisen varaa meilläkin on. Suomen tulee myös aktiivisesti nostaa kansainvälisillä kentillä esiin tätä terveysturvallisuuden megahaastetta.
Koronan ja antibioottiresistenssin takaa löytyy yksi yhteinen tekijänä, nimittäin eläinten huono kohtelu. Korona sai suurella todennäköisyydellä alkunsa Kiinan villieläintoreilta, joissa koti- ja villieläimiä pidetään ja tapetaan kauheissa oloissa.
Antibioottiresistenssin yksi suuri syy puolestaan on tuotantoeläinten huono kohtelu. Äärimmilleen viritetyssä lihan tehotuotannossa eläimiä pidetään monissa maissa niin huonosti, että niiden pitämiseksi hengissä riittävän pitkään joudutaan niille syöttämään jatkuvasti antibiootteja. Lisäksi antibiootteja annetaan eläimille niiden kasvun nopeuttamiseksi.
Eläinten kaltoinkohtelu on itsessään järkyttävää, mutta järkyttävyyttä lisää vielä se, että myös ihmiset voivat kuolla sen takia.
Julkaistu Kalevassa 26.8.2020
Periaatteessa samaa mieltä, siis että kyseessä on vakava ongelma. Älä nyt kuitenkaan anna sellaista kuvaa, että asiat Suomessa hoidettaisiin yhtä huonosti, kuin ’monissa maissa’. Antibioottien käytöstä eläimillä ja bakteereiden reistenssitilanteesta Suomessa saa seikkaperäisen kuvan Ruokaviraston (ent Evira) sivuilta löytyvistä katsauksista ja tilastoista. Asiat on hoidettu jopa niin hyvin, että esimerkiksi broilerituottajat saavat präntätä tuotepakkauksiinsa, että ’tuotettu ilman antibiootteja’. Monessakos Euroopan maassa luulet vastaavan olevan mahdollista?