Eduskunta rajoittaa pikavippejä – oli aikakin

Eduskunnan talousvaliokunta, jossa minä olen jäsenenä, hyväksyi tänään yksimielisen mietinnön, jolla tiukennetaan pikavippien sääntelyä. Seuraavaksi mietintö menee eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi.

Valiokunnassa vallitsi yli puoluerajojen harvinaisen laaja yhteisymmärrys siitä, että pikavippien – tai muodollisemmin korkeakorkoisten vakuudettomien kuluttajaluottojen – ongelmiin täytyy puuttua ja vippejä tarjoavat firmat laittaa kuriin. Teimme hallituksen lakiesitykseen useita tiukennuksia.

Kohtuuttomien korkojen perimisen on loputtava.

Jatkossa kuluttajan nostaman luoton korko ei saa olla 20 prosenttia suurempi. Laskimme rajaa hallituksen esittämästä 30 prosentista. Lisäksi uusi laki tiukentaa muita kuin korkokuluja: esimerkiksi luoton myöntämiseen tai lainan käyttöön liittyvät kustannukset eivät saa ylittää 0,01 prosenttia luoton määrästä päivää kohden tai 150 euroa vuodessa. Tämä ehkäisee korkorajoituksen kiertämistä.

Tähän asti joidenkin pikavippien vuosikorot ovat saattaneet olla satoja prosentteja. Nyt sovitut rajoitukset eivät ole täydellisiä, mutta suuri askel parempaan suuntaan.

Vasemmistoliitto ja monet muidenkin puolueiden kansanedustajat ovat pitkään vaatineet pikavippien markkinoinnin kieltämistä. Tämä ehdotus ei sisältynyt hallituksen lakiesitykseen, mutta siitäkin valiokunnassa keskusteltiin. Eduskunta velvoittaa nyt seuraavan hallituksen selvittämään mainonnan rajoittamista.

Jatkoselvitykset on tehtävä myös maksuhäiriötietojen poistumisajan lyhentämisestä, sosiaalisen luototuksen saatavuuden parantamisesta sekä pikavippifirmojen valvonnan ja rankaisemisen tehostamisesta.

Lisäksi talousvaliokunta vaatii hallitusta arvioimaan ulosoton suojaosuusjärjestelmän ja sen, pitäisikö velkajärjestelyssä olevalla jäädä enemmän käteen välttämättömien elinkustannusten kattamiseen.

Nämä kaikki ovat vasemmistoliiton tavoitteita. Voinkin rehellisesti sanoa, että harvoin olen eduskunnassa nähnyt mietintöjä, joissa näin moni vasemmiston ajama asia on edennyt, ja vieläpä yksimielisesti.

Riittäkö tämä?

Toki voi sanoa, etteivät tänään sopimamme toimet ole riittäviä pikavipeistä aiheutuvien haittojen suitsimiseen. Itsekin olisin valmis menemään pidemmälle.

Onneksi talousvaliokunnan eduskunnalle ehdottama lausuma velvoittaa valtioneuvostoa seuraamaan tarkoin tilanteen kehittymistä ja ryhtymään tarvittaessa välittömästi lisätoimiin.

Myös niille, jotka ovat valmiita räjäyttämään koko pikavippitouhun, valiokunnan mietintö antaa vähän toivoa. Se nimittäin ”edellyttää, että valtioneuvosto laatii perusteellisen selvityksen siitä, onko pikavippijärjestelmä lainkaan tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, ja ryhtyy selvityksen pohjalta tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin.”

Eduskunnan hyväksymät lausumat ovat velvoittavia, eli seuraavankin hallituksen on toimittava niiden edellyttämällä tavalla.

Miksi pikavippisääntelyä on kiristettävä?

Suomalaisilla kotitalouksilla on velkaa enemmän kuin koskaan. Takuusäätiön mukaan myös

talous- ja velkaongelmia on enemmän kuin milloinkaan. On valitettavan todennäköistä, että tältä osin kotitalouksien tilanne pikemminkin pahenee kuin paranee lähivuosina.

Helposti saatavat, aggressiivisesti markkinoidut ja ottajalleen kalliit vakuudettomat kulutusluotot ovat keskeinen velkaongelmien syy.

Vuoden 2018 lopussa yli 380 000 ihmisellä oli maksuhäiriömerkintä. Suomeksi sanottuna he olivat menettäneet luottotietonsa. Ulosotossa oli viime vuonna melkein 580 000 velallista. Myös perittävät velkamäärät ovat kasvaneet nopeasti.

Nämä ovat valtavia lukuja, joiden takaa löytyy monenlaisia ongelmia, sammuneita unelmia ja hätää.

Esimerkiksi vuonna 2017 yli 350 000 sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Ihmisillä ei siis ollut varaa maksaa välttämättömästä hoidosta. Jotkut ovat turvautuneet pikavippiin terveyskeskuskäynnin tai lääkkeiden rahoittamiseksi ja löytäneet pian edestään sekä lainanlyhennykset että järjettömät korot, joihin heillä ei ole varaa.

Näin ei voi jatkua.

Miten ehkäistä velkaongelmia?

Pikavippitoiminnan rajoittaminen tai kieltäminen, talousneuvonnan ja -kasvatuksen lisääminen, sosiaalisen luototuksen parempi saatavuus ja muut edellä mainitut uudistukset ehkäisisivät osaltaan velkaantumista.

Sitä voidaan ehkäistä myös varmistamalla, ettei sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus, asuminen, opiskelu, lääkkeet tai muut välttämättömät asiat maksa kohtuuttomasti ja aja ihmisiä velkakierteeseen. Perusturvaa on parannettava, kuten myös pienimpiä palkkoja, joilla on nykyään usein vaikea elää varsinkin suuremmissa kaupungeissa.

Perustavammalla tasolla ongelma on myös kulutuskeskeinen, mainonnan kyllästämä kulttuurimme, jossa statusta, arvostusta ja elämänsisältöä haetaan kulutusvalinnoilla ja joka ajaa monen elämään yli varojensa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *