Elämme outoja aikoja. Koronaviruspandemia on johtanut poikkeusoloihin ja valmiuslain käyttöönottoon. Kyseessä on kansanterveydellinen uhka, johon vastaaminen on vaatinut hallitukselta kovia päätöksiä ja meiltä kaikilta poikkeuksellisia toimia hengen ja terveyden suojelemiseksi. Myös taloudessa ja työelämässä vallitsevat poikkeusajat ja terveydenhuollon ammattilaiset painavat pitkää päivää. Poikkeusolot päättyvät jossain vaiheessa, mutta maailma tuskin palaa…
Poikkeusolot ottavat ja antavat
Koronakriisi on osoittanut, etteivät suomalaiset olekaan niin hiljaisia ja omaan kuoreensa vetäytyviä, kuin monesti ajatellaan. Sosiaalisia kontakteja ylläpidetään etäyhteyksien avulla ja ihmiset auttavat tuttuja ja tuntemattomia sekä järjestävät erilaisia tempauksia muiden iloksi. Suurin osa on ollut valmis tinkimään suunnitelmistaan oman ja toisten terveyden suojelemiseksi. Ikääntyneiden ja riskiryhmien suojelemisen ohella on…
Maksuton toinen aste tarvitaan – syrjäytymisen lisääntyessä ja työelämän muuttuessa on toimittava ripeästi
Maailman muuttuessa myös koulutusjärjestelmämme on muututtava. Ani harva työllistyy enää peruskoulupohjalta työelämän vaatiessa yhä enemmän erikoisosaamista alasta riippumatta. Tällä hetkellä Suomessa 25-vuotiaista jopa 15 prosenttia ei ole opiskellut itselleen toisen asteen tutkintoa. Tämä syrjäyttää suurta osaa heistä niin työmarkkinoilta kuin laajemminkin yhteiskunnasta. Se aiheuttaa suuria inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Pelkän…
Tulo-ongelma
Viime aikoina on puhuttu paljon hoitajapulasta ja hoitohenkilökunnan palkkauksesta. Jotta meillä riittää osaavaa ja motivoitunutta hoitohenkilökuntaa jatkossakin, pitää työolojen ja palkkauksen olla kunnossa. Tuoreen kyselyn mukaan lähes 80% suomalaisista soisi hoitoalan työntekijöille muita suuremmat palkankorotukset ja valtaosa toivoo, että vanhusten hoitoon palkattaisiin lisää henkilökuntaa. Julkisen sektorin järjestämät sote-palvelut rahoitetaan pääosin…
Koulutuspolitiikka on aluepolitiikkaa
Viime aikoina on puhuttu paljon syntyvyydestä ja väestöennusteista. Syntyvyys on parissa vuodessa romahtanut ja pienten maaseutukuntien lisäksi monien kaupunkienkin väkiluku tulee ennusteiden mukaan laskemaan. Monille kunnille laskeva väestömäärä on jo nyt todellisuutta. Ennusteet ovat ennusteita, toteutuva tulevaisuus voi olla jotain muuta. Alueelliseen väestömäärään vaikuttavat syntyvyyden lisäksi maahanmuutto ja maan sisäinen…
Sote-uudistus vihdoinkin?
Suomalainen terveydenhuolto on yksi maailman parhaista. Suomi on sijoittunut kärkisijoille useissa terveydenhuoltoa koskevissa vertailuissa. Täällä vakavista sairauksista paranee sekä todennäköisimmin, mutta myös kustannustehokkaimmin. Kehitettävää riittää silti paljon. Terveydenhuoltomme ei ennaltaehkäise ongelmia riittävästi ja hoidon saatavuudessa on paikoin ongelmia. Terveyseroja pieni- ja suurituloisten välillä ei ole kyetty kitkemään, vaan hyvätuloinen suomalainen…
Suomen työmarkkinat syrjivät
Monen ei-Maija-Meikäläisen kokemus työmarkkinoilta on se, että ulkomaalaistausta tai ulkomaalaistaustaan viittaava nimi on merkittävä este työnsaannissa. Nyt tehty laaja tutkimus osoittaa, että etnisen nimen perusteella todellakin syrjitään työhönotossa ja että suomalainen nimi on merkittävä etu työnhaussa. Syrjintäkokemuksista työhönotossa ovat kertoneet myös esimerkiksi Suomen romanit. Tutkija lähetti 5000 identtistä työhakemusta eri…
Ongelmallisen palmuöljyn tukemisesta luovuttava
Palmuöljyn tuotanto nykyisessä muodossaan aiheuttaa merkittäviä ympäristöongelmia ja sosiaalisia konflikteja, esimerkiksi Indonesiassa. Palmuöljyntuotanto on linkitetty esimerkiksi sademetsäkatoon, uhanalaisten lajien elinympäristöjen heikkenemiseen ja korruptioon. Myös meidän palmuöljyä kuluttavien maiden täällä pohjoisella pallonpuoliskolla on kannettava huolta palmuöljytuotannon aiheuttamista haitoista ja kiinnitettävä huomiota palmuöljyn tuotannon ongelmiin. Kuluneilla vuosikymmenillä palmuöljyn kasvanut globaali kysyntä on…
Asunnottomuus on edelleen ongelma
Tänään 17.10. vietetään asunnottomien yötä. Asunnottomien määrä on Suomessa saatu laskuun päämäärätietoisella politiikalla, mutta edelleen liian moni kärsii asunnottomuudesta. Tämän vuoden asunnottomien yön erityinen teema on naisten asunnottomuus. Suomessa oli vuonna 2018 yli 1 200 yksinelävää asunnotonta naista. Asunnottomien naisten todellisen määrän oletetaan kuitenkin olevan suurempi, sillä piiloasunnottomuus on yleistä…
Rahapolitiikan uusi normaali
Euroopan keskuspankki EKP on pudottanut talletuskorkonsa historiallisen alhaalle, yhä syvemmälle miinuksen puolelle. Elämme uutta ja ennenkokematonta negatiivisten korkojen aikaa. Pankit, jotka haluavat säilyttää rahojaan keskuspankissa, joutuvat siis maksamaan talletuksistaan korkoa. Nyt spekuloidaan jo sillä, joutuvatko tavalliset kuluttajatkin pian maksamaan pankeille korkoa talletuksistaan. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä uhkana olisi talletuspako…
