Korona muuttaa myös ajattelua

Elämme outoja aikoja. Koronaviruspandemia on johtanut poikkeusoloihin ja valmiuslain käyttöönottoon. Kyseessä on kansanterveydellinen uhka, johon vastaaminen on vaatinut hallitukselta kovia päätöksiä ja meiltä kaikilta poikkeuksellisia toimia hengen ja terveyden suojelemiseksi. Myös taloudessa ja työelämässä vallitsevat poikkeusajat ja terveydenhuollon ammattilaiset painavat pitkää päivää. Poikkeusolot päättyvät jossain vaiheessa, mutta maailma tuskin palaa…

lue lisää

Poikkeusolot ottavat ja antavat

Koronakriisi on osoittanut, etteivät suomalaiset olekaan niin hiljaisia ja omaan kuoreensa vetäytyviä, kuin monesti ajatellaan. Sosiaalisia kontakteja ylläpidetään etäyhteyksien avulla ja ihmiset auttavat tuttuja ja tuntemattomia sekä järjestävät erilaisia tempauksia muiden iloksi. Suurin osa on ollut valmis tinkimään suunnitelmistaan oman ja toisten terveyden suojelemiseksi. Ikääntyneiden ja riskiryhmien suojelemisen ohella on…

lue lisää

Maksuton toinen aste tarvitaan – syrjäytymisen lisääntyessä ja työelämän muuttuessa on toimittava ripeästi

Maailman muuttuessa myös koulutusjärjestelmämme on muututtava. Ani harva työllistyy enää peruskoulupohjalta työelämän vaatiessa yhä enemmän erikoisosaamista alasta riippumatta. Tällä hetkellä Suomessa 25-vuotiaista jopa 15 prosenttia ei ole opiskellut itselleen toisen asteen tutkintoa. Tämä syrjäyttää suurta osaa heistä niin työmarkkinoilta kuin laajemminkin yhteiskunnasta. Se aiheuttaa suuria inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Pelkän…

lue lisää

Tulo-ongelma

Viime aikoina on puhuttu paljon hoitajapulasta ja hoitohenkilökunnan palkkauksesta. Jotta meillä riittää osaavaa ja motivoitunutta hoitohenkilökuntaa jatkossakin, pitää työolojen ja palkkauksen olla kunnossa. Tuoreen kyselyn mukaan lähes 80% suomalaisista soisi hoitoalan työntekijöille muita suuremmat palkankorotukset ja valtaosa toivoo, että vanhusten hoitoon palkattaisiin lisää henkilökuntaa. Julkisen sektorin järjestämät sote-palvelut rahoitetaan pääosin…

lue lisää

Koulutuspolitiikka on aluepolitiikkaa

Viime aikoina on puhuttu paljon syntyvyydestä ja väestöennusteista. Syntyvyys on parissa vuodessa romahtanut ja pienten maaseutukuntien lisäksi monien kaupunkienkin väkiluku tulee ennusteiden mukaan laskemaan. Monille kunnille laskeva väestömäärä on jo nyt todellisuutta. Ennusteet ovat ennusteita, toteutuva tulevaisuus voi olla jotain muuta. Alueelliseen väestömäärään vaikuttavat syntyvyyden lisäksi maahanmuutto ja maan sisäinen…

lue lisää

Sote-uudistus vihdoinkin?

Suomalainen terveydenhuolto on yksi maailman parhaista. Suomi on sijoittunut kärkisijoille useissa terveydenhuoltoa koskevissa vertailuissa. Täällä vakavista sairauksista paranee sekä todennäköisimmin, mutta myös kustannustehokkaimmin. Kehitettävää riittää silti paljon. Terveydenhuoltomme ei ennaltaehkäise ongelmia riittävästi ja hoidon saatavuudessa on paikoin ongelmia. Terveyseroja pieni- ja suurituloisten välillä ei ole kyetty kitkemään, vaan hyvätuloinen suomalainen…

lue lisää

Suomen työmarkkinat syrjivät

Monen ei-Maija-Meikäläisen kokemus työmarkkinoilta on se, että ulkomaalaistausta tai ulkomaalaistaustaan viittaava nimi on merkittävä este työnsaannissa. Nyt tehty laaja tutkimus osoittaa, että etnisen nimen perusteella todellakin syrjitään työhönotossa ja että suomalainen nimi on merkittävä etu työnhaussa. Syrjintäkokemuksista työhönotossa ovat kertoneet myös esimerkiksi Suomen romanit. Tutkija lähetti 5000 identtistä työhakemusta eri…

lue lisää

Ongelmallisen palmuöljyn tukemisesta luovuttava

Palmuöljyn tuotanto nykyisessä muodossaan aiheuttaa merkittäviä ympäristöongelmia ja sosiaalisia konflikteja, esimerkiksi Indonesiassa. Palmuöljyntuotanto on linkitetty esimerkiksi sademetsäkatoon, uhanalaisten lajien elinympäristöjen heikkenemiseen ja korruptioon. Myös meidän palmuöljyä kuluttavien maiden täällä pohjoisella pallonpuoliskolla on kannettava huolta palmuöljytuotannon aiheuttamista haitoista ja kiinnitettävä huomiota palmuöljyn tuotannon ongelmiin. Kuluneilla vuosikymmenillä palmuöljyn kasvanut globaali kysyntä on…

lue lisää

Asunnottomuus on edelleen ongelma

Tänään 17.10. vietetään asunnottomien yötä. Asunnottomien määrä on Suomessa saatu laskuun päämäärätietoisella politiikalla, mutta edelleen liian moni kärsii asunnottomuudesta. Tämän vuoden asunnottomien yön erityinen teema on naisten asunnottomuus. Suomessa oli vuonna 2018 yli 1 200 yksinelävää asunnotonta naista. Asunnottomien naisten todellisen määrän oletetaan kuitenkin olevan suurempi, sillä piiloasunnottomuus on yleistä…

lue lisää

Rahapolitiikan uusi normaali

Euroopan keskuspankki EKP on pudottanut talletuskorkonsa historiallisen alhaalle, yhä syvemmälle miinuksen puolelle. Elämme uutta ja ennenkokematonta negatiivisten korkojen aikaa. Pankit, jotka haluavat säilyttää rahojaan keskuspankissa, joutuvat siis maksamaan talletuksistaan korkoa. Nyt spekuloidaan jo sillä, joutuvatko tavalliset kuluttajatkin pian maksamaan pankeille korkoa talletuksistaan. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä uhkana olisi talletuspako…

lue lisää